Giglinger: Kas�kern

Omakustanne

Giglingerin pitk�soitto liikkui pidemp��n Desibeli.netin toimituksessa eri suuntiin, kunnes kes�helteill� vinyyli p��tyi lopulta allekirjoittaneelle. Tartuin lomilla haasteeseen ja ilokseni kitaravetoista punkkia soittava yhtye ei ole antanut rajojen ahdistaa itse��n. Shraphnel EP oli yh� tuoreessa muistissa ja vakuutti reilu vuosi sitten, b�ndin siirtyess� uusille sektoreille. Pikkukiekosta mieleen j�i etenkin ryhm�n kyky asettua juuri sopivasti ns. valtavirran sivuun, kuuluen silti selv�sti suuremman sateenvarjon alle.

Kas�kernin A-puoli rakentuu kahdesta �oikeasta� biisist�, sek� niit� kehyst�vist� kahdesta Satan-2-osasta, jotka l�hinn� taustoittavat isoja biisej�. Satankakkoset eiv�t ole niink��n introja, vaan ennemminkin trailerimaisia v�lipaloja p��osien v�liss�. J�lkimm�ist� puolta rikkoo � tai j�sent��, kuinka vain � rintamasta erottuva Folk Song, jolta mit��n suoranaista folkkia on kuitenkin turha odottaa. R�min� laskeutuu nyt vain asteen rauhallisemmin sek� hiljaisemmin.

A-puolen j�tti on per�ti kahdeksan ja puolen minuutin tuolle puolen kellottava Singularity, joka ottaa rohkean askeleen krautrockin suuntaan. Panoksena on paljon, mutta t�ll� er�� peli kannattaa. S�r�inen valli ja hiljalleen massaa ker��v� soundivirta ovat NEU!-sukuista pinontaa, jolla avaruudelliset sf��rit lavennetaan laajoiksi. J�nnite on kovilla, mutta mielest�ni pit�� erinomaisesti ja suorastaan kehittyy kuuntelukertojen my�t�. Ympyr�n sulkee koko levyn p��tt�v� Initial Singularity, eik� syntyneest� keh�st� j�� nurisemista.

Kaarta siis osataan piirt�� isommassa mittakaavassa, mutta Giglinger ei mene yksiraiteiselle eteenp�in. A-puolen sulkeva Holy Gasoline jyr�� v�kev�n kitararungon massaan luottaen, ja antaen ilmavamman kent�n hengitt�� hivenen enemm�n. Samalla vokaalit nousevat merkitt�v�mp��n rooliin, vaikka laulu on l�hinn� yksi ��ni-instrumentti muiden joukossa. Vauhdikas ja energinen rullaus on silti levyn tarttuvin pala, vaikka suoremmin loikin rokkaava ja B-puolen k�ynnist�v� Silencio hyv�n vastuksen antaakin.

Kas�kern on soundillisesti ihailtavan armoton ja tiivis paketti, jonka seitsem�� raitaa sitovat yhteen palansa. Olin ensin hivenen huolissani soundikent�n kapeudesta, mutta uhka k��ntyi nopeasti vahvuudeksi. Paketti on harmillisen kompakti ja sit� my�ten j�in kaipaamaan levylle lis�mittaa, tai viel� ainakin yht� uutta rintamaa.