Juha M�ki-Patola: Momentary Movements Of Landscapes

FatCat Records / 130701 Records

Juha M�ki-Patola julkaisi ensimm�iset instrumentaaliset soolokappaleensa ensimm�isen� pandeamiavuotena, mink� j�lkeen h�nelt� on ilmestynyt tasaiseen tahtiin ambient-henkist� materiaalia. Allekirjoittaneelle M�ki-Patola k�vi tutuksi kuitenkin vasta alkuvuodesta 2022 ilmestyneen Open-albumin my�t�, kun h�n teki yhteisty�t� Tapani Rinteen kanssa. Reilu vuosi sitten M�ki-Patolalta ilmestyi my�s Solar Nights, joka jostain syyst� ei vain osunut kohdalleni.

Momentary Movements Of Landscapes kertoo jo nimell��n albumin teeman. N�m� nuotit, ��nikent�t ja useimmiten haurailta vaikuttavat ��nikent�t ovat innoittuneet luonnosta, ja etenkin sen rauhallisemmasta puolesta. Levyn raidoilla myrskyt eiv�t mylvi ja ukkoset jyrise, vaan ohjelmassa on autereisia aamuja, hitaan verkkaisa sumuja ja t�htikirkkaita taivaita seesteisten saaristomaisemien yll�. Periaatteessa pohjalla on kitarapoprockin rakenteita, mutta kaikki on superkuulasta ja ambientin s��nn�ill� etenev��.

Tuokiot ja ohikiit�v�t hetket ovat vain murusia ajan virrassa, jotka voivat j��d� kuitenkin eloon muistojen kautta. Jokainen kokee jokaisen auringonnousun eri tavoin, koska olemme kaikki erilaisia. M�ki-Patola ei anna vinkkej� hetkien l�hteist�, vaan on nimennyt levyns� raidat vain otsikolla Moment ja sit� seuraavalla juoksevalla numerolla. Eli ensimm�inen raita on Moment 1, seitsem�s raita on Moment 7 ja niin edelleen.

Nime�misratkaisu tuntui aluksi hieman halvalta, mutta toisaalta: nyt kuulija saa t�yden vapauden tulkita kuulemaansa, kun mit��n otsikoiden �taakkoja� ei ole mukana. Min� kuulin kuudennessa raidassa h�iv�hdyksen Blade Runnerin sateista melankoliaa, jota my�s s�r�isempi kolmas Moment tuntuu peilailevan. Kumpikin hetki tuntuu suorastaan pakenevan k�sist�, sill� M�ki-Patola ei anna kuin kahdeksannen tuokion ylitt�� nelj�n minuutin aikarajan.

Tiivis muoto sai alkuun huokailemaan ja kuuntelemaan samoja raitoja uudelleen. Albumin asettuessa kuuntelukertojen my�t� enemm�nkin teokseksi, ratkaisu on kuitenkin osoittautunut oikeaksi. Sit� paitsi em. kahdeksas tuokio taitaa olla levyn tylsint� laitaa, jos nyt sekin omaa toki ainutlaatuisuutta ja synnytt�� moninaisia kuvia mielen valkokankaalle.

Momentary Movements Of Landscapes on huomiota vaativa ja aikaa kaipaava teos, jolla M�ki-Patola kutsuu kuulijansa l�helle hiljaisuutta. Suurin osa rakenteista tuntuu nousevan vaimeasta avaruuskohinasta, elon hiljaisimpien tausta��nien rakentamista pienoissinfonioista, jotka voi kuulla vain todella kuuntelemalla. Pys�htym�ll� ja kuuntelemalla. Huomasinkin lipuvani miltei meditatiiviseen tilaan, kun annoin ��nten ja osien rakentamien hetkien vain vied�.

Yhdeks�s hetki toi talviy�n kirpsakan linnunradan silmieni eteen, revontulten tanssiessa hitaasti taivaalla. Kahdestoista Moment vei minut vuosien taa hiihtohissin kyytiin, kun nousin kohti korkeuksia sankassa usvassa ja ylt� hohtava valo tuntui toismaalliselta ihmeelt�. Puiden latvat lipuivat ymp�rill� j��den alas, enk� n�hnyt edes maata mist� ne kasvoivat.

Muistoja, hetki�, kuvia, tunteita. Momentary Movements Of Landscapes on pienell� tavalla kaunis levy, jonka arvioiminen t�hdill� on periaatteessa mahdotonta. Noin puolueettomasti ainakin. Sain pintaan monta kaunista muistoa, joten koin albumin v�hint��nkin nelj�n t�hden ajatusmatkana.