Levyarvio

Chalice: Augmented

Modern Invasion Music

Länsimaisen musiikkinäkökulman puoliautomaattinen ahdasmielisyys tulee Chalicen tapauksessa väistämättä mieleen. Miksikö? Koska Chalice kurkottaa esiin maailman laidalta, Australiasta. Koko popkulttuuri rakentuu periaatteessa USA:n ja Euroopan hegemonian pohjalle ja jos tähän kaksiyhteyteen joskus suopeasti hyväksytäänkin "ulkopuolisia", tapahtuu se vasta kun ne on virallisesti legitimoitu länsimaisessa musiikkimediassa. Jos kyse olisi pelkästään Australiasta, olisi ongelmanasettelu hieman keinotekoinen; maahan kuuluu valtakielensä ansiosta länsimaiseen musiikkiperheeseen. Mutta Chalice soittaakin heviä, ja metallimaana Australia on sitten taas eksoottisuudessaan jo miltei karikatyyriosastoa. Vaikutelmilla pelatessa saattaa siis törmätä mielenkiintoisiin seikkoihin kuten vaikkapa huomata, että kapeakatseiseen ja arvottavaan lähestymistapaan on kiusallisen helppo itsekin sortua.

Chalicen yhteydessä harmillisinta on kuitenkin se, että yhtye pikemminkin vahvistaa stereotypioita kuin murtaa niitä. Sijainnin vaikutuksen häivyttäminen ei toisin sanoen poista musiikin kompastelua ja keskentekoisuutta. Augmented on proge-sävytteisen goottihevin ilmaisumuodokseen valinneen Chalicen kolmas levy. Kuukasvoisen Shiralee Morganin (joka on muuten kotoisin Tasmaniasta) yksi-ilmeinen laulu liitää muun musiikin yllä niin määrittävästi, että muutamat kunnianhimoisemmatkin ideat jäävät pelkiksi nonparelleiksi pohjaanpalaneen kakun päällä. Joskus pelkillä kliseilläkin pelaaminen voi tuottaa riemastuttavia tuloksia, mutta Chalice pilaa mahdollisuutensa toteuttamalla nuo kliseet tökerösti, herättämättä minkäänlaisia tunteita. Yleensä kömpelyys sentään herättää sympatiaa, tällä kertaa ei edes sitä. Alana Probertin huilu piristää kokonaisuutta huomattavasti, joten siitä voi antaa yhden ylimääräisen pisteen.

**---
Youtube last.fm

Arvioi levyä:

Ohjeet/Säännöt levykommentointiin:
  1. Kirjoita kyseisestä levystä/arviosta/kommenteista.
  2. Vältä mauttomuuksia, kiroilua, epäasiallisuuksia.
  3. Yritä löytää uusi näkökulma, mitä muut eivät ole vielä löytäneet.
  4. Arvio tai sen kommentointi on yhden ihmisen mielipide. Mikäli olet eri mieltä, voit kriittisestikin kommentoida sitä tai vaikka arvioida levyn uudelleen. Muista kuitenkin perustella mielipiteesi.
Mitkä kommentit tullaan poistamaan:
  1. Vain muutaman sanan sisältävät kommentit.
  2. Kommentit, joissa on mauttomuuksia, kiroilua, epäasiallisuuksia.
  3. Kommentit, jotka toistavat aikaisempia kommentteja ja eivät näin ollen tuo mitään uutta.
  4. Tekstit, jotka eivät sisällä mitään kommentointia (esim. 'ihan mielettömän hyvä, osta levy, maailman paras bändi, rakastan eusebiusta, jee!!!!' -tyyppiset tekstit poistetaan).
Muista: Tämä on mahdollisuus piileville kriitikoille astua esiin.
Tähdet:  Muista, että keskivertolevy on **1/2 tai ***. Vain aniharva levy on ***** tai 1/2.
Arviosi:

Halutessasi voit käyttää tekstissäsi myös seuraavia HTML -merkkejä:
<b> <i> <a> <em> <br> <strong> <blockquote> <tt> <li> <ol> <ul>

Kommenttien keskiarvo: ****-

mv-l kommentoi 01.02.2005:
Pisteet: ****-
Olen juuri (eilen) kuunnellut kyseisen levyn. Jokin aika sitten divarissa törmäsin bändin ensimmäiseen Chronicles Of Dysphoria- levyyn myyjän suosittelemana, ja tykästyin bändiin todella. Siksi vaikeastisaataavilla olleeseen Augmented-levyyn olivat odotukset korkealla, siksi pettymys voikin olla suuri. Tai sitten bändi kolahti ensikerralla jo niin, ettei seuraavaksi hankittua levyä voikaan haukkua. Minulle kävi noin. Olen Augmanted: stä arvioijan kanssa eri mieltä. Ei se nyt noin huono sentään ole, maailmanlaajuisestikaan ajateltuna. Bändi on mielestäni erikoisuudessaan jo kolmentähden arvoinen, ja siihen lisättynä ne tunteet joita heidän musiikkinsa herättää, niin voisin antaa tällekin levylle viisi tähteä. Mutta neljä siksi, koska tahdon ajatella ikäänkuin maailmanlaajuisesti näin netissä kommentoidessani. Levy on niin paljon progea, ettei se varmasti kolahda monellekaan ihmiselle. Siinä on paljon minulle yllättäviä käännekohtia, ja sellaiset tekevät musiikista (ja Chalicen pitkistä biiseistä) mielenkiintoisia; verrattuna pinnalla olevien bändien yllätyksettömyyteen ja rahantavoitteluun. Chronicles of Dysphoriaan verrattuna Augmented on jotenkin leijailevampi ja raikkaampi, vaikka ei iloisuudesta varmastikaan ole kysymys; viulu on vaihtunut huiluun. Biisit ovat enimmäkseen hitaita, ja tempo (?) pysyy pitkään samana, rankemmat osuudet ovat lyhyitä, mutta silti pelastavat jokaisen biisin. Ainoa toive, mikä levystä itselleni jää, on että miksei noista rankemmista osioista voisi tehdä hallitsevampiakin. Shiraleen ääni on hieno, ei siitä mihinkää pääse (tosin en halua edes lähteä vertailemaan sitä Nightwishin Tarja Turusen ääneen). Eikä minulla pahaa sanottavaa ole muidenkiaan bändiläisten panostuksesta, kaikkensa luultavasti ovat antaneet. Se mikä Chalicessa myös on plussaa, on sanoitukset; niissä on purtavaa riittämiin, eivätkä ne ole mitään tyypillisiä ällöjä ihmissuhdesanoituksia, kuten nyt ällöttävimmillään esim. Type O Negativella on. Yhteenvetona: hienoa!
Artistihaku
Artisti