Julkaistu: 19.04.2004
Arvostelija: Janne Kuusinen
Bel Air Productions
Pk-seudulla vaikuttava helsinkiläinen viiden hengen poppoo on tehnyt toisen lyhytsoittonsa. Arviokappaleen mukana tuli hieman tahattoman koomisen kuvan antanut keikkalista, jossa olivat myös tehdyt keikat. Ikään kuin todisteena siitä, että “voit halutessasi tarkistaa, että olemme ihan oikeasti vetäneet siellä ja siellä”.
Kolme kappaletta onpi tässä urbaania sykettä huokuvassa kokonaisuudessa, ja sama vanha saarna toistuu heti alkuun taas siitä, että vaikeapa tämän perusteella on kovin tyhjentäviä arvioita tehdä. Noin kymmenennen kuuntelukerran kohdalla mielessä toistuvat ensimmäisinä sanat “Käyttömusiikki” “Radiosoittokelpoinen” ja “Poppi”, siitä huolimatta, että yhtye on tietoisesti yrittänyt välttää minkään asteen lokeroitumista. Elämme kuitenkin kartoitusmielessä hankalaa, individualismia ja “omia juttuja” korostavaa aikaa siinä mielessä, että Suomessakin on satoja bändejä, jotka eivät halua kuulua mihinkään kategoriaan. Ja kun katsoo kategorisointia välttelevien bändien kenttää hieman kauempaa, niin sen osaset imautuvat väkisinkin yhteen magneettien tavoin. Viimeistään nyt 2000-luvulla “vaihtoehtomusiikista” on tullut oma tyylilaji. Ei välttämättä hyvä asia.
Tunkeaa kitaravallia sujuvalla englannilla löytyy yllin kyllin, höystettynä edustavalla, paikoin annaerikssonmaisella vokalisti Hennalla. Tulos on ihan kiva: lisukkeeksi olisin vain kaivannut hankalasti määriteltävää “särmää”, joka tulisi timmimmän piisimateriaalin sekä erottelevamman miksauksen myötä. No, kun tämäkin kuitenkin on tehty omassa studiossa, niin kaipa se sitten on sellainen, millaiseksi pändin ihmiset ovat halunneet. Mutta näin siis ulkopuolisen korvin.
Uskon kyllä sitä, että tämä livenä toimii hyvin. Tekee mieli levittää kädet ja “lentää” juosten ympäriinsä Paint the Skiesin futuristisen automainoksen mieleentuovan sävelmaiseman siivittämänä, kieltämättä. Uskon kuiteskin, että levyilmaisussa on vielä parannettavaa muutama pykälä.
Teknisesti levyssä oli jotain häikkää. Normaali cd-soitin säröytti kaiken nineinchnails-puuroksi, tietokoneella soitettuna taas tuli välillä ihme taukoja. Hmm: kannattaisikohan soittaa prässärille ja pyytää hyvitystä…?
