Jani Matti Juhani: Jani Matti Juhani laulaa Elvistä suomeksi vol. 3

Punaiset Levyt / Ainoa

Jani Matti Juhani julkaisi vuosikymmenen alussa kaksi levyllistä Elviksen kappaleita ja ajan hampaille pitkät antavalle albumikaksikolle saatiin nyt viimein jatkoa. Pandemian harmauteen väriä tuoneet levyt eivät aikoinaan tyytyneet vain toistamaan jo aiemmin kuultua, vaan Jani Matti Juhani lähti rohkeasti tutkailemaan materiaalin suomia sovitusmahdollisuuksia etenkin toisella kiekolla.

Toisen albumin vahvimpia hetkiä on yhä ja edelleen SINIn kanssa duetoitu Olet aina mielessäin, jolla alkuperäinen kappale keikahtaa tuoreesti katolleen. Tällä erää vierailijoiden joukko on huomattavasti suurempi, sillä peräti jokaisella raidalla on apuvoimia käytössä. Näin soololevystä on sukeutunut joukkovoiman etuja hanakasti korostava kollaasi, vaan pysyvätkö kaikki langat lopulta sopuisasti itse tirehtöörin käsissä?

14 biisiä on tässä maailman ajassa paljon pitkäsoitolle, mutta näissä kohdin sopii muistaa, että itse kuningaskin luotti usein noin tusinan siivun joukkovoimaan. Kaikki kappaleet ovat Love Me -instrumentaalia lukuun ottamatta käännöksiä ja kynäilijöiden joukko on ilahduttavan värikäs. Yö kanssas sun on Baddingin parempia hetkiä ja Hectorin kääntämä King Creole toimii yhä kuin cajun-keittiön tulisimmat liemet. Jarkko Laineen pilke silmäkulmassa kääntämä Iso lemmen pala pamahtaa jo tolppaan, mutta taittuu hartioilla toteutetun muodon kautta maaliksi. Omissa kirjoissani nyt ainakin, eikä Elviskään varmaan lopputulemasta olisi mieltään pahoittanut.

Jani Matti Juhani on saanut runsaasti apuvoimia albumilleen, ja käännöksiä on aikojen saatossa työstänyt kova kaarti kotimaisia tekijöitä, mutta niin vain levy korkataan Juhanin itsensä kääntämällä Nelosraide-numerolla. CC Rider on kunkkuakin vanhempi siivu, mutta näitä rockin alkuvoimaisia raiteita ei ruoste ole päässyt nakertamaan. Tervettä nälkää osoittaa myös alkujaan Chuck Berryn katalogiin kuulunut Memphis Tennessee, jolla energinen alkurock virtaa villinä sekä vapaana.

Aineksia on runsaasti, tekijöitä vieläkin enemmän, mutta mielestäni Jani Matti Juhani on loppupeleissä pysynyt kukkulansa kunkkuna ja studion pomona. Värikkäästä biisijoukosta on sovitettu riittävän yhtenäinen kokonaisuus, josta on samalla kasvanut jotain suurempaa sekä merkittävämpää. Jos puolikkaita tähtiä olisi mahdollista jakaa, niin nyt moisen voisi pistää neljän sakarapään jatkeeksi. Elvis olisi juuri täyttänyt 90 vuotta, joten samalla kumarrus myös kunkun suuntaan, missä hän sitten ikinä onkaan.