Kim Deal: Nobody Loves You More

4AD

Kim Deal on jo seniori-ikään ehtinyt säröisen rock’n’rollin grand old lady, mutta niin vain Nobody Loves You More on Kimberley Ann Dealin debyyttisooloalbumi. Tapaus on siis merkittävä ja biisejä vajaaseen 36 minuuttiin on saatu mahtumaan peräti yksitoista kappaletta. Eikä Deal ole päästänyt vieläkään täysin irti särisevästä kitararockista, joten esikoisella soundi on hetkittäin kovinkin tuttua Dealin bändeistä.

Okei, eihän tässä säröitetä läheskään yhtä kovaa kuin Pixiesin kanssa, ja The Breedersinkin kitararockin rutistelu on kovaa meuhkaa verrattuna esimerkiksi viipyilevän Are You Mine -fiilistelyn laahaaviin askeliin. Melodiat ovat tällä erää selvemmin Dealin ydinvoimaa ja vokaalit nousevat sekä laskevat tuttuja ratoja. Mikä tekee soololevystä jännittävän, on tuttujen ja turvallisten palasten sekoittuminen täysin erilaisten osasten kanssa. Nuo kitarabändin sekoittimeen päätyneet ’väärät’ elementit nostavat panoksia ja saavat toistuvasti hämmästelemään koko albumin ideaa, tyylillisestä leveydestä nyt puhumattakaan.

Kitararockiahan tämä on, mutta evoluutio on tehnyt tepposiaan. Big Ben Beat lähtee kikkailemaan soundien ja raitojen kanssa niin, että kokeellisen taiderockin oveakin jo raotellaan hiukkasen. Ei paljoa, mutta sen verran, että idea kyllä välittyy ongelmitta. Crystal Breath tempoo taidekoulun suuntaan myös, rakenteen kerroksellisuuden hajotessa miltei rinteeseen ja ankkurina särisevä A Good Time Pushed pyrkii välittäjäksi kerrosten väliin, siinä kuitenkaan mielestäni täysin onnistumatta.

Retrojen soundien kanssa teerenpeliä käyvä Summerland tuntuu myös nyökkäykseltä loungen suuntaan, siirappia tihkuvien jousien ja syna(?)taustojen kukittaessa seinustat. Onko tässä nyt jotain samanlaista ironiaa, kuin Pulpin raskaasti aliarvostetussa This Is Hardcore -albumissa, vai mistä on oikein kyse? Dealin pokerinaama pitää ja ukuleletkin taitavat soida kaiken muun seassa, enkä tohdi tonkia enempää.

Saatesanojen mukaan osa siivuista viittaa talvilomien viettoon Dealin vanhempien luona Floridassa, mihin karkkinen vokalisointi tietysti istuu kuin sateenvarjo drinkkilasiin. Nobody Loves You More jää pienoiseksi mysteeriksi, mutta ainakaan tämä ei ole vain ’sitä samaa vanhaa’, joten oivasti tuikattu Kim Deal.