Susanna Lepp�nen: Kaikki on kaikki

Panama Levyt

Siit� on vajaa kaksi vuotta, kun Susanna Lepp�nen & Vallitseva tilanne -yhtyeen Ptitsi pajut -albumi ilahdutti karsituilla sovituksillaan ja tarkoin harkituilla osasillaan. Folkahtavaa ja v�lill� rohkeasti kansanmusiikin kanssa tanssiaskeleita kokeillut kiekko oli, ja on tietysti edelleen, rohkean mielenkiintoinen tutkielma sarallaan. Nyt on koittanut kuitenkin Lepp�sen soolodebyyttialbumin aika, eik� t�m� suinkaan ole sit� samaa, kuin mit� b�ndi soitti � ei oikeastaan l�hesk��n.

Aiemmin luotettiin kansanrunoihin ja kansanteksteihin, mutta nyt on tekstikyn��n tartuttu ihan itse. Lepp�sen k�siss� suomen kieli onkin vahvaa, rikasta ja monipuolista, omaa tiet� kulkevan artistin k�ytt�ess� taiten sanoja ja sovitellessa lyriikoita. Joskus t�rkeimpi� ovatkin sanomatta j��neet sanat, jolloin kuulija p��see/joutuu sovittelemaan kartan valkoisiin l�ikki��n sopivia palasia. Yhdelt� kyljelt��n sirpaloitunut tyyli vaatii herkki� antenneja, mutta Lepp�nen suoriutuu haasteista miltei naarmuitta. Ainahan jokin sana korvaan s�r�ht�� ja rytmitys voi olla himpun vinossa, vaan sekin voi olla tarkoituksellista, osa kokemusta.

Tuntojen kirjo sanoissa on moninainen ja eri suuntiin repiv�, ihan kuten Ptitsi pajut -kiekolla, mutta samalla tekstit ovat mielest�ni modernilla tavalla syvempi�, kypsempi� ja joskus jopa kokonaisuuden niin vaatiessa, raaempia sek� kovempia. Kaikkea ei voi jakaa mustaan ja valkoiseen, vaikka niin pyrimme usein vaistomaisesti tekem��n. P�iden v�liin j��vi� harmaita vy�hykkeit� on runsaasti ja siell� liikkuessaan ihmispolo voi joskus sekoittaa jopa p��suunnat mieless��n. T�ll� levyll� ei kuulla vain yht� kertojaa, vaan ennemminkin yhden ihmisen sis�lt� l�ytyv�� ��nten kuoroa, joka kysyy erilaisia kysymyksi� monin eri ��nin.

Musiikin saralla on koettu viel�kin suurempi kumous, sill� nyt voidaan puhua progehtavasta, folkahtavasta ja joskus jopa iskelm�llisest� popista. Toisinaan sekoituksessa on my�s mm. laulelmaa, ankkurina soiva Sin� olet kaikki vinkkaa viel� vanhoihin aikoihin, mutta esimerkiksi ykk�ssinkku Kissa vaeltelee kujeillen tyystin omiin suuntiinsa. Olisiko t�m� nyt jotain outorockin kanssa kaveeraavaa y�poppia, satunnaisella lattaripainotuksella, joka sekin on tehty tietysti omin s��nn�in. Tom Waitsin vaikutus kuuluu mielest�ni l�pi my�s Matkamies-raidalla, kaiken muistuttaessa kahdesta maailmasta, niin menneest� kuin tulevastakin.

Albumi on kokonaisuutena vahva, mutta toinen silm� karkaa jo horisonttiin. Onkin j�nnitt�v�� n�hd�, mihin suuntaan Lepp�nen jatkaa t�m�n j�lkeen, sill� Kaikki on kaikki -albumi pist�� jaot uusiksi ja hakkaa tantereeseen omat merkkipaalunsa. Satumainen Sato jalostaa kansanmusiikista jotain uudenlaista, kun muodot ja k�det ovat vapaat. Jouset, puhaltimet ja kielisoittimet liikkuvat p��osin akustisissa maisemissa arvaamattomin askelkuvioin, mutta s�hk�tkin kytket��n p��lle, jos moiseen on tarvetta.

Itse asiassa poprokkaava Tuskaisa taivas oli alkuun niit� palasia, jotka eiv�t tahtoneet mill��n istua muiden raitojen sekaan. Y�kahvilan jazzahtavaa svengi� veistelev� Hyv� on olla ei my�sk��n oikeastaan kuulu joukkoon mukaan, mutta Lepp�nen pist��kin mustan lampaan avaamaan albumin ja n�in kuulija istutetaan v�litt�m�sti piinapenkkiin � tai supermukavalle divaanille, kuinka vain.

Levy on lavea, leve�, torneistaan korkea ja saleistaan arvaamaton, mutta ehk� kaiken pitikin k�yd� juuri n�in. T�ss� on kaikki ja ehk� jopa enemm�nkin, mutta juuri nyt kaikki on kaikki.