NEØV: Soft Atlas

Motor Music

Jo viidennen pitkäsoittonsa julkaissut NEØV tuntuu nostavan tasoaan ja kirittävän itseään vuosi vuodelta, sekä julkaisu julkaisulta. Keskelle pandemiaa ilmestynyt Picture Of A Good Life saattoi näyttää ensimmäiseltä puolittaiselta tasa-askeleelta vahvan vakaassa sarjassa, mutta asteen tummempi ja pohtivampi albumi on mallikas levy. Ehkäpä ajan jäljet ja koko mullistuneen elämän spektri vain ottivat enemmän aikaa ja tilaa. Ken tietää, tuskin edes NEØVin ytimen muodostava Neuvosen veljespari.

Tummuus on edelleen läsnä, kuinkas muutenkaan, mutta kokonaisuutena Soft Atlas on mielestäni harppaus valoa kohden, joidenkin raitojen suorastaan tihkuessa voimaa ja voimaantumista. Soft Atlas on äänitetty peräti Islannissa asti, mutta Sundlaugin-studiolla monien isojen nimien kanssa työskennellyt Birgir Jón Birgisson on saanut vangittua mielestäni bändin pohjoisen soundin hienosyisellä tavalla. NEØV soundaa aina isolta ja lavealta, jopa kaikkein hiljaisemmalla loisteellaan, mitä on haastavaa vangita täysin studiossa. Nyt pienuus kohtaa kuitenkin suoruuden ja äänimaisemaan on jätetty myös pieniä viittauksia sekä kysymys- ja huutomerkkejä.

Kolmesta albumia edeltäneestä sinkusta ensimmäiseksi valittu Softer on muotonsa puolesta perinteisempää angloamerikkalaista poprockia, jonka simppeli muotokieli ja – yhtyeen mittapuulla – suora toteutus summaavat kaiken oleellisen kolmeen ja puoleen minuuttiin. Siivu sopii leffojen ääniraidoille, stadioneille ja bileisiin modulaatioineen kaikkineen, mikä on taatusti oivallettu myös PR-osastolla. Tuorein sinkku A Little Taste pelaa puolestaan pientä The Cure -korttia, brittiläisemmän ja kohottavamman melodiakulun kiertäessä suorastaan aurinkoisesti kehäänsä. Kaihoa on mukana toinenkin kauhallinen, mutta silti tunnelma pysyy toiveikkaana ja parempia aikoja lupaavana.

Näiden kaupallisempien palasten edelle albumin avaajana kiilaa kuitenkin niin ikään sinkuksi jo alkukeväästä nostettu Feel. NEØV haluaakin selvästi pistää kuulijansa testiin heti kättelyssä, sillä raidan majesteetillinen ja kiireetön soundimaisema maalaa taivaanrantoja lähes viiden ja puolen minuutin ajan. Nyt keskiössä on kuulas soundi ja kulun näennäinen kiireettömyys, mutta nytkin pinnan alla sykkii nopea rytmi ja lupaus jostain paremmasta.

Soft Atlas on suuren mutta kuulaan soundin levy. Sillä pohjoisuus jalostuu avoimeksi mahdollisuudeksi, joka ei kuitenkaan sirpaloidu omaan kuulauteensa. Bändi osaa myös takoa kovemmalla sykkeellä, mikä antaa levylle syvyyttä, voimaa ja hartioita. Aina vain isompaa, mutta mammuttitaudin kaikki oireet välttäen, eli erinomaista.