Lauri Hyv�rinen: Noch eine weitere geschlossene T�r

okazo

Lauri Hyv�rinen on artisti, jonka luomien ��nien ��rell� p��tyy helposti perustavanlaatuisten kysymysten pariin. Koska ��ni muuttuu musiikiksi? Miss� m��rin kyse on kuulijasta, eik� niink��n kuunneltavasta? Miten Hyv�risen luomia ��nimaisemia edes kannattaisi l�hesty�?

Kahdesta liveotosta koostuva Noch eine weitere geschlossene T�r -pitk�soitto linkoaa allekirjoittaneen j�lleen jonnekin ��nikosmoksen laidoille, mutta rajaseuduthan ovat tunnetusti niit� kaikista rikkaimpia � eik� vain? Lis�� kysymyksi�, joten etsit��np� seuraavaksi hetki vastauksia.

Kahdesta raidasta ensinn� kuullaan in Wien, joka on nimens� mukaisesti ��nitetty Wieniss�. Tarkemmin sanottuna Der bl�de dritte Mittwoch -nimisess� kokeellisempaa taidetta suosivassa paikassa. P��lle 21 minuuttisen ��niteoksen ydin on kitarasta v��nnetyiss� ��niss�, joita on venytetty, efektoitu ja k�sitelty niin perusteellisesti, ett� s�r�st� rakentuu jotain toisen- ja uudenlaista. Korvia vihlovat vinkaukset, niiden alla jatkuva surina ja toisinaan maisemaa mullistavat huminat, n�ill� aineksin p��osin menn��n, vaan mihin?

Kahdeksan vuotta sitten ��nitetty In Wien rakentuu kiireett�. Hyv�rinen ei anna siimaa, h�n ei opasta kuulijaansa sen kummemmin, vaan j�tt�� maiseman avoimeksi. Kuulija on mielest�ni enemm�nkin ohjaaja, kirpeiksikin mainittujen ��nten toimiessa renkaina reunattomalla matkalla. Lopun akustinen sulkuosuus on kuin k�denojennus ja muistutus siit�, ett� l�mp��kin l�ytyy ja aurinkokin se viel� paistaa � jossain.

Samaiselta syksylt� 2016 l�ytyy my�s toinen liveraita, eli in Leipzig. Muutamaa p�iv�� aiemmin tallennetulla teoksella Hyv�rinen p��st�� hiljaisuuden pitk�ksi aikaa viel�kin l�hemm�s ydint�. Ensin saadaan rahinaa, surinaa, rapinaa, kolinaa ja kaiutettuja ��ni�, vihlaisevia vinkaisuja ja pitki�, pitki� seesteisempi� ��niosuuksia, tosin lopussa tarina muuttuu melkoisesti.

Teoksen plus 33 minuuttia vaatii joko tarkkaa huomiokyky�, tai vaihtoehtoisesti erinomaista tunnelma-anturia, koska nyt menn��n kokeelliseksi mielletyn ��nitaiteen yhteen laitaan. Etenkin 18 minuutin tuolla puolen avautuvat uudet osat laittavat pelikent�n muutamaan kertaan tyystin uusiksi, mit� n�in massiivinen teos eitt�m�tt� kaipaakin.

Kukin voi tulkita kokemansa ja kuulemansa kuten haluaa, mutta mielest�ni Hyv�risen teosten edess� kuulija on se valkoinen kangas, jolle l�htee syntym��n mit� sitten syntyyk��n. Ajatuksia ��nten laidoilta, tuntemuksia s�rin�iden s�ikeist�, tai vaikka astraalisia trippailuja. ��net ovat l�ht�piste, ��net ovat portti, ��net ovat mit� kuulijat ikin� niiden sallivatkaan olevan. Mutta mik� t�rkeint�: ��net ovat mahdollisuuksia.

N�in totaalisen kokeellinen kokemus j�tt�� taatusti monet kuulijat pitk�n matkan varrelle, vaan ehk�p� sielt� pientareilta ja muilta teilt� aukenee taas omia uusia tarinoita. Kenties. Hattua p��st� tinkim�tt�myyden edess�, vaikka itsekin taisin h�vitt�� j�lkeni matkalla.