Archives Assistant: Television Road

Hyster Tapes

Archives Assistant on yhtye/projekti, joka ei itsestään turhan suurta numeroa tee – noin musiikin markkinoimismielessä nyt ainakaan. Kirjekuoressa saapui CD-levy vailla mitään saatetta, eivätkä kansitekstitkään juuri infoa puhku. Jäljelle jää näin tärkeimmät asiat: itse äänet, niistä kehkeytyvä musiikki, sekä suora ja häiriötön kokemus.

Television Road on ilmestynyt ainakin joissain verkon musiikkipalveluissa jo maaliskuussa, mutta yhtiön ensimmäinen CD-julkaisu saapui Desibeli.netin toimitukseen vasta kesälomien aikaan. Kaikesta kuullusta vastaa Jordan Cook -niminen artisti ja kuulemaani kutsuisin hieman aavemaiseksi ambientiksi. Osittain kenttä-äänityksinäkin luotu Television Road on kuulasta äänimaisemointia, eikä avausraita Libra ainakaan särje tarpeettomasti mitään lähes 18 minuutin matkassaan. Oletettavasti synilla luotuja ääniä ajetaan lähelle huminan hämäriä, mutta silti kaikesta loistaa myös toismaailmallinen valo. Tuo hohde saattaa saada aavemaisiakin ulottuvuuksia, etenkin kerroksia toisiinsa limittävissä kohdin, joissa mielikuvitukselle jätetään runsaasti liikkumatilaa.

Kansikuva viittaa luonnon merkitykseen ja otoksen tyyneys välittyy mielestäni myös kuullusta. All Terrain tuo hitaasti helkkyvien ainesosien sekaan ripauksen rytmikkäämpää soittoa, mikä sekoittaa ravinteikkaita pohjavesiä. Vaan pian vetten pinnat ovat jälleen miltei peilityyniä, asettuneita ja silti sydämestään voimallisuutta uhkuvia. Tekijä on pieni ihminen, mutta koko ihmiskuntaa suurempi luonto on ihmeistä suurin ja sulkee kaiken sisälleen – moisia ajatuksia ainakin allekirjoittanut vastaanotti äänten tältä puolen. Yksikään levyn kuudesta raidasta ei alita kuuden minuutin rajaa, kaiken ottaessa aikansa ja tilansa.

Nightcrawling rapistelee yön mustavalkoisemmissa ja ehkä hivenen uhkaavimmissakin tunnelmissa aikansa, mutta nytkään en koe kuultua tarpeettoman tummaksi. Valohan jo luonnostaan kaipaa varjoa, yön ja päivän vuorotellessa ikiaikaisissa sykleissään. Velocityn kumeampi ja maailmanmusiikkimaisempi osuus rytmittää hienosti kokonaisuutta, sillä takaisin yön puolelle tähyilevä Peach ja äänten heikkoja ristiaallokoita hienosti hyväksikäyttävä Bad News antavat äänimaisemien hitaasti sirpaloitua jonnekin pois. Kappalejärjestys on itseään täydentävä, teosmaisuuden vain vahvistuessa ja vahvistuessa.

Albumi on selvästi kaarensa piirtävä kokonaisuus, jonka lopusta voi jo löytää uuden alun siemeniä. Sävyt ehkä tummenevat ja rakenteet murenevat viimeisillä minuuteilla tarpeettomankin paljon, mutta pitkissä hyvästeissä ei toisaalta ole mukana mitään sen kummempaa negatiivista painolastia. Mielenkiintoisia murikoita arkistojen assistentin pajalta.