E. Sydänpuu & Mustat Maijat: INTRO.

Omakustanne

Poprockin historiankirjoissa tyylit vaihtuvat nopeasti, eikä mikään tahdo koskaan kuolla lopullisesti, kaiken ollessa ikuisessa kierrossa. E. Sydänpuu & Mustat Maijat palaa musiikissaan omasta mielestään 00-luvun alkuun, mutta mielestäni varhaisemmat uusromanttisen popin ja postpunkin juuret tunkevat myös esiin. Vaikutteiden dominoketjut kulkevat halki aikojen, kuten aina ovat tehneet. Maj Karman Kauniit Kuvat teki kunniaa mm. Musta Paraati -yhtyeelle, joten Eino Sydänpuun ympärille rakentunut bändi seisoo jo useamman sukupolven hartioilla.

Muoto on tummuutta suosiva, terävyyttään vaaliva ja silti myös pehmeämmät ulottuvuudet mukaan hyväksyvä kitarapoprock. Joku voisi tarjota suuntaviitaksi jopa vaikeasti määriteltävää suomirock-termiä, etenkin kun suomenkieliset tekstit ovat keskeisessä asemassa yhtyeen ilmaisussa. Kovempaa suomenkielistä rockia, suomirockia, uutta rockia, tunnerockia – termejä riittää, kuten myös niiden tulkintoja. Niin musiikissa kuin teksteissä teatraalisuus saa palvella tarkoitusta, eikä porttia suljeta edes glamin kimalteelta, jos biisi sellaista sattuu tarvitsemaan.

Debyyttisinkku Poissa. oli, ja on tietysti edelleen, räväkän vahva näyttö taidosta ja rohkeudesta. Uudempi sinkku Romanssi ilman tunteita hyödyntää ehkä vieläkin tehokkaammin bändin soundin syvää terävyyttä, jossa kylmät ja lämpimät virtaukset sekoittuvat näppärästi toisiinsa. Kappaleiden kummissa maailmoissa on samaan aikaan hajottavaa kaaosta ja ytimen ympärille rakentuvaa herkkyyttä. Omalla sarallaan yhdeksi kohokohdaksi kasvava (Parempi) huominen tuntuu löytävän peilitalostaan kauneimmat ja perinteisimmät palat, vääristämättä kuitenkaan mitään liiaksi.

Vain kahdeksan kappaletta on näin vahvassa musiikissa hivenen niukka annos, etenkin kun suoranaisia huteja ei joukosta löydy. Tuntuukin että pelikenttä ehtii vasta tulla tutuksi, kun jo pitää kerätä pallot ja lähteä kotiin. Pisteen nimensä perään vaativa INTRO. on lievästä lyhyydestään huolimatta vahva albumikokonaisuus, joka hieman alle puolen tunnin mitassaan hipoo jo täydellisyyttä.