Kääntö

Kääntö Recordsin kolmen vuoden taipaleen juhlistukseksi koottu kokoelma sisältää merkin itsensä julkaisemia artisteja sekä naapurifirmojen (Rikos Records, Autotehtaat) artistien maistiaisia. Sekä tietysti mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia. Hyvän musiikkin julkaisukriteereillä toimiva firma ei pidä kokoelmaa myynnissä, vaan levyllä pyritään promoamaan yhdeksää mielenkiintoista nimeä.

Black Audio ei juuri esittelyjä kaipaa. Juuri näihin aikoihin toista pitkäsoittoaan julkaiseva, nelikoksi kasvanut elektroyhtye on tunnelmoinut dub-maailmoissa ehkä ihan Kääntöä varten, omilla levytyksillään Audio on keskittynyt enemmän electrobluesin kenttään. (Ainakin tuoreimman levytyksen Echo Hillin mukaan). Dubilla jatkaa myös uusi tuttavuus Lee-Roy sekä levy-yhtiön oma dub sound system L’go Pistooli, Pistoolin ravatessa biisillään Lee-Royn uneliasta keinuntaa kiivaammassa tahdissa. Muutamaa astetta uhkaavampaan ja synkempään dub-maailmaan syöksyy The Kontinental, jonka rytmikeitokseen on ynnätty runsaasti toimivia sämplejä. Electro-dancehallia tuottava Pahatiedemies on samaan aikaan kokoelman kanssa julkaissut oman debyyttieepeensä Pahatiede/Hyvätiede, josta löytyy myös kokoelmalle nostettu suhteellisen uhkaavia kuvia maalaava Piece Of Mind.

Dubista tietokonepelien äänimaailmaan siirrytään juuri Cracker’s Revenge -pitkäsoittonsa julkaisseen Teron 64-tahdeissa, myös supermariot nousevat mieleen hilpeästi juoksevasta Anagi Terssistä. Millaisiahan fiiliksiä nousisi Teron livekeikalla? Audion tapaan myös Dr. Robotnik juhlistaa Käännön kolmea vuotta normaalia dubimmalla ilmaisulla, ja synkkää on juoksutus. Ja puhesämpleä sopivasti annosteltuna. Orkestroidun makuisempaa (mm. viulu-soundia) kokonaisuutta hakeva Mano Cornuto on levyn mielenkiintoisin uusi tuttavuus. Artistin kaunismelodinen elektro vakuuttaa ainakin meikäläistä siinä määrin, että pidän korvat auki jatkossa Manoa varten. Käännön kautta uneliaan kaunista poppailua sisältäneen seiskan julkaissut Wojciech annostelee Starfenkround- raidalleen myös raivoavaa särökitaraa, uneliaan heleä laulu, sympaattinen vinous ja pop-elementit ovat silti edelleen myös toimivasti mukana. Melkoista kaaosta verrattuna aiempaan materiaaliin.

Kaiken kaikkiaan kokoelma on melko dub-painotteinen ja siksi ehkä kaavasta poikkeavat artistit (Tero, Mano Cornuto, Wojciech) nousevat kokonaisuudesta esiin. Vaikka esim. Audiolta ja Dr.Robotnikiltä käy hyvin myös dubahtavat sessiot, olisi ollut mukava kuulla artistien ihan sitä ”ominta itseään”. Tai mistä sitä tietää, vaikka mainittujen seuraavat levyt sisältäisivät juuri tämän kokoelman maistiaisten kaltaista tunnelmointia? Onnea joka tapauksessa kolmivuotiaalle Käännölle, teette hyvää työtä.