Purkkapäivä: Yhteinen tulevaisuus

Killer Records

Purkkapäivän popahtava punketirakettirollaus jaksaa aina piristää. Allekirjoittaneen muistoissa häilyy tietysti niin reilun kahden vuoden takainen Kissakuvia-albumi, kuin jouluun sineä tuonut Joululahjoja-sinkku. Yhteinen tulevaisuus -albumin soma kansikuvakin jatkaa aiemmin koetun ja kuullun jatkumoa, jossa mennyt on arvokas ja loputon kaivo.

Purkan rakennetta, koostumusta tai makua ei ole lähdetty sen kummemmin keksimään uudestaan, vaan tässä jauhetaan sitä samaa vanhaa tuttua ramokumia, melodia edellä ja aromit pinnassa. Viimeisen kahden vuoden aikana Purkkapäivä on pistänyt ulos pinon sinkkuja, joista osa on kelpuutettu mukaan myös toiselle pitkäsoitolle. Kiekon kahdestatoista rallista viisi onkin jo ’ennestään tuttuja’, mutta aika yhteneväisen joukon viisut silti mielestäni muodostavat.

Käytännössä kaiken materiaalin kirjoittanut ja soittanut Jane Hertell on sentään päästänyt muut bändijäsenet hoitamaan vokaalit ja Tanja Portaankorva tekeekin kelpo työtä asianmukaisen lakonisen ilmaisun istuessa musiikkiin kuin supermarketin sateisine parkkialueineen keväiseen peltomaisemaan. Eikä komeaa pytinkiä ole pistetty pystyyn ilman lievää modernia tatsia, joten Turauttelubändi-raidalla itsensä Hannibal tulee heittämään räpit tiskiin. Saattaa siinä läikkyä paritkin kiljut rinnuksille, mutta näin se kehitys kehittyy.

Tutummin nakuttavista luottopaloista mainittakoon jo alussa kuultava Torityttö, jonka melankolinen melodia hipoo alallaan täydellisyyttä. Rakkaudentunnustukseksi tulkittava Luonteri Surf veivaa myös aaltonsa päällä sellaisille liikkeillä, että superlatiivit tahtovat loppua kesken. Stemmalaulut osuvat tietysti kohdilleen, siinä missä ujeltavat kiipparitkin. Entäpä sitten ankkurina aaltoihin uppoava Diskojatkot? On niin kaikuvaa kasaria ja lemmenlaivamaista kutuilua, että tämän täytyy olla ainakin osin ironiaa. Onhan se, onhan?

Purkkapäivä parantaa kiriään, joten toivottavasti bändi uskaltaa tehdä jossain vaiheessa ns. brianit ja antaa biisimateriaalilleen kunnon mahdollisuuden. Hauska punketirolli on toki jo muotonsa puolesta perusteltua, mutta voisi näistä aineksista kunnianhimoisempiakin juttuja viritellä.