Taikavuori: Vaja

Running Moose / Texicalli

Suomenlinnalainen kitarapoprock-bändi Taikavuori sai vuosi sitten kevään maistumaan rautaiselta saappaalta. Kevään rautasaapas -sinkulla negatiivisuus kammettiin kuitenkin onnistuneesti positiivisuudeksi, kiitos progehtavan 70-lukulaisen soundin ja ytimestä hehkuvan lämmön. Sittemmin on saatu enemmänkin sinkkuja nautittavaksi ja debyyttialbumilla kaikki palaset kootaan yhdeksi Vajaksi.

Viimekesäinen sinkkuraita Ruusan ikkuna on kaunis poprokkis, jolla kaiho esitetään taas kätevin sanakääntein. ”Pikku hiljaa sä siirryit pois kuin siirtolohkare eessä jäätiköiden”. Siinä on ajan mahdin kuvausta persoonallisemmasta päästä. Vielä kun tekstiin saadaan ikkunaan viskattavat kävyt, sekä pitkäksi venähtänyt roskapussinviemisreissu, niin ollaan jo miellyttävän lähellä Leevin touhuja, arvaatte varmaan mihin viittaan nyt.

Melankolia on herkkä taiteenlaji, jossa suomalaiset ovat kunnostautuneet kerran toisensa jälkeen. Tai ehkä nämä siniset kaihoilut vetoavat vain tietyntyyppisiin sieluihin, mutta isoveljen huonetta ja sitä kautta lapsuuden viattomuutta muisteleva Banaanilaatikko on joka tapauksessa hienosti rakennettu tila. Näennäisen simppelien ja suorien pintojen alta paljastuu huiman syviä vesiä. Eivätkä nämä ole mitään naapuruston ankkalampia, nämä ovat tuntojen syviä hautavajoamia.

Sävyt ovat tummuutta suosivia, mutta tekstien saralla mustat kalliot nousevat uhkaavasti vesistä etenkin kahdella viimeisellä raidalla. Joskus tämän paskan on loputtava on tietysti otsikossaan puolipositiivinen toteamus, mutta sanojen saralla naamalle läsähtää melkoista Pasolinia kansallisromanttisen Laineen sijaan. Viehättävä musiikillisesti on myös ankkuri Vaja, vaan tekstin pimeys hönkii nytkin Lynchin yötä. Vai tulkitsenko vain tarpeettoman alakuloisesti kuulemaani?

Vaja on kuuleman mukaan pandemian murheellisia aikoja peilaileva teos, jota on rakennettu covid-sulkujen aikana ja kurottu kasaan vaatimattomaksi luonnehditulla studiolla. Vaatimaton ei ole kuitenkaan soundi, joka on syntynyt jossain siellä Suomenlinnan kohisevilla rannoilla.