Sekret Teknik: Missile Command

Stupido Records

Kasarius ei ole enää pitkään aikaan ollut mitenkään noloa, joten Missile Commandin retroiset synasoundit ovat vuonna 2024 täysin hyväksyttäviä – kunnioitettaviakin. Sekret Teknik on jo pitkään osannut hyödyntää syntetisaattorisoundejaan omin tavoin, joissa retrous ja vintageisuus ovat itsensä määritteleviä määreitä.

Yhtyeen tapauksessa kasarius on useimmiten vokooderin värittämää, rumpukoneiden täryttämää ja sekvensseritkin säksättävät kuin ei koskaan aiemmin. Ei edes alkuperäisellä 80-luvulla. En edes lähde enää ruotimaan kaikkia niitä viittauksia, joita aikakaudelle on tehty tällä uudella levyllä, vaan yritän keskittyä itse kolan kanssa nautittuun purilaiseen, eli musiikkiin.

On muoto mikä tahansa, niin sinkuksikin oivasti nostettu So Much Trouble on loistavan tarttuva pop-kappale. Yllätyn kerran toisensa jälkeen siitä, kuinka biisillä on mittaa päälle viisiminuuttia, ja silti takaseinä töksähtää toistuvasti vastaan. Hilpeän kosketinkuvion ja imevän rytmin kanssa olisi viettänyt niin paljon pidempään vielä laatuaikaa. Sama ajan nopeus ja ohikiitävyys toistuu siellä täällä kiekkoa, eikä edes lähemmäs kuutta minuuttia kerkeävä Street Fighter humauta sähkörumpufillejään kertaakaan ohi kohteen.

Lähes sadan vuoden takaiseen tarinaan viittaava Call of The Cthulhu saa ylleen avaruudelliseen lähteeseen istuvat cyberpunk-vermeet, mistä tietysti lisäpisteet. Hieman yllättävää on kuitenkin se, että melankolia tuntuu uineen Sekret Teknikin liiveihin pysyvästi. Onko tummuus sitten hyväksi jo muutenkin dystooppiseksi käyvällä levyllä – maailmasta nyt puhumattakaan?

Jäin kiistatta kaipaamaan Kim Wilden kaltaista irtiottoa, mutta uusi levy ei ole päivitetty versio 20-luvun alun Modem Wars -debyytistä. Toki Keep on Moving saa jalan nousemaan koreasti ja Nuclear War väläyttelee kirkkaita sienipilviä horisonteissa, mutta virne on vaihtunut irvistykseksi. Kasarilla oli kirkkaitakin sävyjä, olihan?

Missile Command on soundeiltaan saksalaisempi ja hengeltään vakavampi. Menneiden aikojen nostalgiatrippi on muuntumassa joksikin vakavammin otettavaksi, joka taitaa yhä etsiä ominta muotoaan. Annetaan siis bittiverkkojen kasvaa ja kehittyä rauhassa, sillä tarina tuskin päättyy tähän.