Julkaistu: 21.03.2004
Arvostelija: Mika Roth
Rage Of Achilles
Britannian viimeaikoina hieman repaleiseksi päässyttä black metal lippua pari vuotta sitten ensi kerran tukemaan rientänyt Frost on edennyt urallaan toisen pitkäsoiton virstanpylväälle. Kaksi vuotta sitten ilmestynyt Cursed Again sai julkaisunsa jälkeen yllättävänkin laajalti kehuja, vaikkei varsinaisesti mitään uutta lukua metallin moni-ilmeisessä maailmassa avannutkaan.
Ensilevyn kiivas, säröisä ja paikoin monotoninenkin paahde jatkuu yhä ja nyt mukaan on päässyt hiipimään jo useammassakin paikassa melodisuuden peikko. Koko yhdeksän kappaleen ajan tempo pysyy suhteellisen korkealla vaikkei kierroksia aivan punaisen puolelle viedäkään. Vokalisoinnista vastaava kaksikko The Fog ja The Shid (näitä nimiä...) omaavat yhdessä tarvittavan repertuaarin jotta alan ”pakolliset kuviot” pystytään klaaraamaan kunnialla läpi. Kaikesta muusta paitsi vokalisoinnista vastaa yhtyeen aikoinaan perustanut herra nimeltä Michael ’Mick’ Kenney joka tunnetaan myös nimellä Irrumator, ja koska vaihtelu nähtävästi virkistää tämän levyn kansiin miehen nimeksi on merkitty Migg.
Tiukan puristinen norjablackin opinkappaleiden toisto alkaa hieman rassaamaan levyn kiiruhtaessa jälkimmäiselle puoliskolleen. Alun omanleimaisempi ja samalla hivenen yksinkertaisempi toteutus alkaa liukua hitaasti mutta vääjäämättömästi vaarallisen lähelle genren valtavirtaa, mikä vie samalla yhtyeen ilmaisusta sille elintärkeän erilaisuuden. Rujon ja väkivaltaisen väännön suurin isku synnytetään runsailla ja erityisen ilkeillä kitaroilla joita muut soittimet joutuvat kumartamaan. Niitä blackin toisia melodiantuotantovälineitä, eli koskettimia, kuullaan hyvin vähän ja pääasiassa taustalla.
Frost on saattanut maailmaan toisen levyllisen mustaa möykkäänsä ilman sen kummempia kauneusvirheitä. Ongelmaksi muodostuu oman näkemyksen lievä puute. Lupaa, mutta pääasiassa vain lupaa – ehkä jo ensi kerralla lunastetaan jotain enemmänkin.
