AFTA: AFTA TULEE!

AFTA / Young Diamond

AFTAn melodinen ja asianmukaisen ysärinen punkrock osui kohdalle ensi kertaa kesähelteillä, kun Bascet Case (Yö hautuumaalla) -sinkku löysi tiensä sinkkukoosteeseen. Kyseisen biisin otsikkohan oli viittaus Green Dayhyn ja samoilla linjoilla jatketaan myös esikoispitkäsoitolla. Kymmenen biisiä, alle 26 minuuttia kokonaismittaa ja sopivan niukasti sointuja per biisi.

Soundi on rapean kireää ja terävää, mutta niin tekstien kuin soiton puolella muistetaan ottaa myös riittävän rennosti. Toki monet maailman asiat ja jatkuva polarisoituminen ottavat pannuun, mutta asioista – kipeimmistäkin sellaisista – voi tehdä muutakin kuin ’joko-tai’ -tyyppisiä vetoja. AFTA tasapainoilee tuolla vaikealla linjalla joskus onnistuen, toisinaan taas enemmän kulmakarvoja nostattaen, mutta ainakin syntyy jälkeä.

En tiedä mitä hittoa alle minuutin mittainen Ron Moss edelleen -läimäisy tarkoittaa, mutta Kuinka te kehtaatte? osuu oikeaan äärilaitaan, nostaen esiin mielenkiintoisia pointteja. Heti perään soiva Se sana menee vielä pidemmälle, Bad Religionista muistuttavan melodian sitoessa tärkeän viestin. Paha ei katoa hiljenemällä, emme voi vain kääntää aina katsettamme pois, kun asiat muuttuvat hankaliksi.

Musiikillisesti AFTA ei lähde peittelemään Green Day / Bad Religion -fanitustaan, mutta näkemyksettömäksi perässä hiihdoksi levyä on myöskään turha haukkua, vaikka persoonallisuuspisteitä voisi enemmänkin olla. Se sana on ykkösluokan melodialla varustettu täsmäase ja kiekon avaava Paskiainen pistää terhakkaasti skeittipunkaten, mutta kotimaisella kulmalla. Bondageklubi saattaa tekstinsä puolesta olla horjahdus, mutta tarttuuhan tuokin melodia kuin steariini sormiin.

AFTA TULEE! – olit valmis tai et, eikä bändin innostunutta melskausta voi kuunnella naama pitkänä. Joku voisi suitsia hiukan pahimpia keulimisia, mutta katoaisiko samalla osa jotain oleellista? Katsotaan mitä vuosi 2024 tuo tullessaan.