Uraaniputki: Selvittäkää

Omakustanne

Rock’n’roll on rajaton riemu, senhän nyt kaikki tietävät. Oulun suunnilta operoiva Uraaniputki hakkasi vajaa kaksi vuotta sitten Oksat pois! -sinkkunsa melkein kuoliaaksi, eikä tuota puolikaoottista siivua sitten kelpuutettu tälle debyyttialbumillekaan. Sen sijaan paikan taivaasta saivat neljä seuraavaa sinkkua, joista on tosin haastavaa etsiä mitään tiettyä punaista lankaa. Rockin rajattomuus siis vieköön kuulijoita eri paikkoihin.

Rivakasti boogierokkaava Vedä vaan jauhaa myllynkivensä miltei osasiksi, kun suomalaisen kitararockin rattaat rutisevat ja outorockin perintöä kunnioittaen sinkoudutaan jonnekin 70-luvun jytäisiin maisemiin. Uuden aallon nykivän svengaavaa soundia naputtava Selvittäkää voisi olla ässälyönti hieman toisenlaisella levyllä ja toistaiseksi uusin sinkku, Harmaa, osoittaa bändin hallitsevan myös hempeämmän indiehälyrockin salat. Ironian ja satiirin osuuksia voi kukin asetella kuvioissa kuten haluaa, mutta yhtä kaikki nämä ovat onnistuneita kappaleita.

Mikä sen sijaan yhtyeeltä ei ainakaan vielä tahdo luonnistua, on luontevasti kulkevan albumin luominen, sekä tasalaatuisen materiaalin synnyttäminen. Selvittäkää kun on melkoinen rock-labyrintti selvitettäväksi, tai toista vertausta käyttääkseni tarpeettoman rikas salaatti, jonka kaikkien ainesosasten selvittäminen on lopulta mahdotonta. Pääosin noin kolmeminuuttisia ralleja pamahtelee ruutuun, mutta läheskään kaikista niistä ei tahdo saada otetta, kun käytetyt ratkaisut toistavat samoja kuvioita, samoja linjoja.

Selvittäkää on hetkittäin loistavaa kitararockia ja nasevia tekstejä viljelevä kiekko, josta olisi voitu tiivistää dynamiittinen EP-levy. Nyt kaikki kukat ovat saaneet kukkia, mikä ainakin tarjoaa kuulijoille runsaasti sulateltavaa.