Koma Saxo: Post Koma

We Jazz

Fee jazzin vapailla vesillä jo päälle viiden vuoden ajan seilaillut Koma Saxo on kutkuttavan kumma instrumentaaliyhtye. Berliinissä yhtä kotiaan pitävä ryhmä on monikansallinen, monipuolinen, moniääninen ja samaan aikaan niin kovin siloinen. Rosoista sileyttä, melodioiden ristiaallokoita, kauniisti sanottuna yllättäviä täyskäännöksiä, tätä kaikkea on Post Koma. Ja tietysti enemmän.

Oikeastaan jazz on vain yksi musiikillinen lähtöpiste tällä levyllä, yksi valtaisan kokoisen kuvion peruskivi, josta Koma Saxo lähtee tikkaamaan milloin minnekin. Jokaisella raidalla on kyllä jazzinen sydän, mutta raajat ulottuvat toisinaan hyvinkin kauas keskuksesta. Poly Amokin hajaääninen harmonian hapuilu herättää kummia tuntoja sielussa, Natt Koma on nimeään heijastellen öinen hetki, alle kahden minuutin huhuilu mahdollisesti öisessä metsässä. Rauhan ja rauhattomuuden pidellessä toisiaan kädestä. Basso villiintyy hetkeksi vääntelemään, rummut soivat kuumeisesti vaan hiljaa, kaikki tuntuu olevan herkullisen vinossa.

Outous on tietysti voimavara vain niin pitkään, kun itse materiaalissa on vetovoimaa, tarttuvuutta ja/tai mieleen painuvia muita osasia. Koma Saxon villiäkin biisijoukkoa yhdistää pintojen alla jännitteitä jakava melodisuus. Kerran toisensa jälkeen tutut teemat pullahtavat pintaan, melankolisten melodioiden löytäessä puhaltimista kaikupohjaa ja rytmiryhmän hienovaraisen soiton toimiessa niin kehyksinä kuin keskiteoksinakin. Tilanteet muuttuvat nopeasti, vain neljä raitaa 13 joukosta ylittää kolmen minuutin rajan. Koma Saxo ei jää kovinkaan pitkäksi ajaksi koskaan paikoilleen.

Nopeuskin voi olla voima ja vaara. Koma Saxo onnistuu mielestäni useimmiten kääntämään tuonkin kytkimen oikeaan suuntaan, noin musiikin kannalta katsottuna. Elokuvallisen venyvä Eka Amok napsahtaa poikki jo alle 160 sekunnin kohdalla, sinkkuraita Watten Koma ei pääse edes tuohon mittaan, ja silti kaikki oleellinen ehditään jo käydä läpi. Juuri ja juuri, mutta eipä ainakaan jauheta osia tarpeettomasti puhki. Toisessa päässä levyn pisin teos Portal Koma olisi kaivannut jopa pientä trimmiä, ainakin näin karsitussa seurassa.

34 minuuttiin voi mahtua kokonainen musiikkimaailma, tai vaikka 13 sellaista, kuten Post Koma osoittaa. Vuosina 2021–2023 eri puolilla Eurooppaa äänitetty albumi vie Koma Saxoa eteenpäin, aina vain vapaammille vesille ja rikkaampiin ympäristöihin, joissa jazz saa muuntua ja muuttua huoletta ties miksi.