Confusion Field: Future Impact of Past Diversions

Omakustanne

Confusion Field on kotimainen progehtavaa, melodista ja modernimpaa rockmetallia soittava yhtye, joka henkilöityy voimakkaasti lähes kaiken materiaalin kirjoittaneeseen Tomi Kankaiseen. Kankainen vastaa myös miltei jokaisesta albumilla kuultavasta äänestä, mitä nyt rummut, muutama kitarasoolo ja osa taustalauluista on muiden soittajien mukaan tuomaa. Hattua täytyy myös nostaa toimitukseen saapuneen fyysisen levyn tyylikkyydestä, joka kruunaa kokonaisuuden, vaan mitä löytyy komeiden kuorien alta?

Melodisuus on mielestäni tämän levyn olennaisin ominaisuus ja kaiken ydin. Progressiivisuuskin on toki merkittävä aines, mutta jokainen kappale etenee mielestäni enemmänkin melodiansa ehdoilla, eri osasten täydentäessä tarkoin koottua kokonaisuutta maltilla. Kahdeksan ensimmäistä raitaa mahtuvat mainiosti 38 minuuttiin ja avauksena kuultava sinkkukaksikko Atom Child ja Secondhand Escape tekevät pelikentän rajat sekä säännöt nopeasti selviksi.

Kovasti Dream Theaterista muistuttava Atom Child taittaa yli viiden minuutin mittansa toistuvasti kuin tuosta vaan, teeman punoutuessa kauniisti kaikkeen. Rokimpi Secondhand Escape esittää astetta kovemman, iskevämmän soundin, jossa ei emmitä siirtyä myöskään kasarin sektoreille kokonaisuuden niin vaatiessa. Vain albumin toisena alle neliminuuttisena numerona syke on kiivaamman oloinen, 80-lukulaisen Rushin käydessä mielessä. Selvä kädenojennus isojen olkatoppausten ja tukkien aikakaudelle on myös To the End of the Hex, mutta Confusion Field saa tuotua reseptiin riittävästi tätäkin päivää.

Tyystin oma maailmansa on albumin sulkeva Factory Shadow, joka kansivihkosessa on jaettu vielä tekstiensä puolesta kolmeen alaosaan. Lähes 11 minuuttinen jätti on kuin levy levyssä, teos teoksessa, enkä voi olla huomaamatta Marillionin haamun leijailevan ainakin joidenkin osien yläpuolella. Eikä tuossa ole mitään pahaenteistä tai tuomittavaa, sillä Kankainen osaa suodattaa kaiken tarvittavan taidolla ja brittien suurelta sekä kauniilta on paljon opittavaa.

Tämä albumi jos mikä on yhden vision, näkemyksen ja tahdon luoma kokonaisuus, jolta puuttuvat kompromissit ja vesitetyt yritykset. DIY-henki ei kuitenkaan kuulu negatiivisesti läpi mistään kohtaa, vaan Future Impact of Past Diversions vaikuttaa positiivisella tavalla isolla rahalla tehdyltä maailmanluokan kiekolta.