Bloodred Hourglass: How’s The Heart?

Out Of Line

Bloodred Hourglass ei olekaan melkoiseen hetkeen vieraillut Desibeli.netin sivuilla, mutta metallin kentillä uupumatta taivaltava mikkeliläisorkesteri on pitänyt työnsä tahtia tasaisesti yllä. Sitten vuoden 2017 Heal-pitkäsoiton linjoille onkin saatu albumia, EP:tä ja sinkkua. How’s The Heart? on peräti kuudes pitkäsoitto, mutta mikään tietty metallin oppi, teesi tai suunta ei ole edelleenkään kiveen hakattua.

Kuudennella kierroksella yhtyeen soundi on kokenut jälleen pientä modernisointia, kuten pitkällä taipaleella on jo käynyt tavaksi. Jäykistymistä ja kivettymistä vältelläkseen Bloodred Hourglass onkin kulkenut halki lukuisten soundillisten ja tyylillisten muutosten, mutta perusidea on aina levännyt melankolisen, pohjoisen metallin routaisissa pelloissa. Melodisuus on ollut toinen ohjenuora julkaisujen rapistessa ja aikojen muuttuessa.

Jälleen kolistellaan siis eteenpäin, eikä päitä tunnu lainkaan kylmäävän aina vain korkeampien sfäärien tavoittelu. Albumin kymmenestä raidasta neljä ehdittiin julkaista jo sinkkuina etukäteen, mutta silti sinkkujen joukosta ei löydy – ainakaan vielä – Fragilen kaltaista menoässää tai jouhevasti ratsastavaa Devotionia. Potentiaalia piisaa, kumpikin numeroista on selvästi tekijöidensä lapsia, mutta siivujen keskinäiset erot ovat samaan aikaan mitä selvimmät. Eli toisin sanoen: tekee Bloodred Hourglass mitä tahansa tällä levyllä, se kuulostaa aina ensisijaisesti omalta itseltään. Ja se jos mikä on merkittävä saavutus alati muuntuvan metallin saralla.

Sinkuista vanhin on yli vuosi sitten ilmestynyt In Lieu of Flowers ja piikikkäiden kukkain voima toimii edelleen. Viime kevättalven lohkaisu The Sun Still In Me räyhää ja repii myös mitä energisemmin, piiskaten bändin rekeä aina vain huimempaan vauhtiin. Toistaiseksi viimeisin sinkku ja albumin nimiraita How’s The Heart? potkii myös energisesti takamuksille, modernimpien soundien siirtäessä tähtäintä taas ovelasti sivummalle.

Kuudes kierros tuo bändin lähemmäs tämän päivän metallisoundia, mutta hintana ei ole mahdoton persoonattomuus tai laimeus. Toki yhtye voisi rohkeamminkin aitoja kaataa, mutta sydän tuntuu olevan edelleen kunnossa.