Julkaistu: 12.03.2004
Arvostelija: Ilkka Valpasvuo
Freakdance
80-lukuiset videopeliefektit kohtaavat sulavasti psytrancejuoksutuksen helsinkiläisen Puoskarin debyytillä. Musiikkia syvältä suomalaisesta metsästä, jossa naapurikylän sienestäjä kesken kykkimisensä törmää rastapäisten hahmojen tiukasti tykittävän ”metelin” tahdissa nytkähtelevään laumaan. Siinä sitä kulttuurien kohtaamista sitten... Metsäbileiden musiikista vastaa Puoskari –nimellä tunnettu Oskari Nuotio, jonka luomaa bileliikuttajaa on kuultu aiemmin männä vuonna ilmestyneellä FDCD03 -kokoelmalevyllä. Nyt on vuorossa miehen kokopitkä levytys, jota olisi tarkoitus julkaista myös Japaniin ja Venäjälle.
Kuudesta kahdeksaan minuuttiin kestävät raidat alkavat kunnon tanssirypistykseen valmistavalla Aamuvenytyksellä, jossa on jotain mukavan kissamaista efektiä ja sopivan monipuolinen biitti. Laser-ruoskintakin on mukavan pehmeää ja elävää. Kun jäsenet on saatu liikkeelle, jatketaan puhesämplellä ihastelevaan mattinykäs –henkiseen Fifty-Sixtyyn. Tämä on ihanaa, niin kovin kirkas... Hit And Run on selkeä tranceversio takaa-ajo -groovesta. Vauhdikasta kaahausta maisemien viuhuessa ohitse. Puoskarin trancessa kuulee pohjilla moninaista disco- ja groovemaustetta, pääasian ollessa kuitenkin selkeästi pinnassa. Nerokkaasti nimetyt Humboogie ja 7teas jatkavat tiukkaa paahtoa, eikä Aivomäyrä nimen puolesta häviä edelliselle. Humboogien taustalla menee tuollainen utuinen humina, jonka päällä kiivas biitti juoksee ja ruoskaefekti kiertelee. Boogie sekä 7teas käyttävät alkulevyä runsaammin puhesämplejä, musiikin ollessa kieron hassuttelevaa ja menevää. Jälkimmäisen kommentit pistävät hetkittäin jopa pyörittelemään silmiään ja hörähtelemään.
Nimibiisi The Audio Hustler liikkuu hiukan hämärämmissä tunnelmissa, hetkittäin kuulostaen infernaaliselta liikenneruuhkalta. Herra Jänis on levyn kaheleinta osastoa hyvin erikoisine puhesämpleineen. Levyn päättävät Kammiopärinää ja Vipinää 0-kulmassa eivät juuri mitään uutta enää levylle tuo ja kieltämättä ihan stereokuuntelussa 10-raitainen levytys alkaa jo melkein turruttamaan. Ei silti, kyllä meikäläisen jalka lähtee tamppaamaan Audio Hustlerin tahdeissa, ja kun tanssivaihteelle päästään, riittää menoa kaiken kaikkiaan mukavaksi tunniksi ja 14 minuutiksi. Kaiken muun hyvän lisäksi levyn saanee haltuunsa suhteellisen edullisesti. Melkoista kammiopärinää metsässä.