Egokills: Egokills

Mellowhead Creations

Egokillsin ilohenkinen hippimetalli kävi allekirjoittaneelle tutuksi reilu viisi vuotta sitten, kun ryhmän toinen pitkäsoitto Mellowhead osui kohdalleni. 70-luvun melodinen rockmetalli ja 90-luvun muutamaa astetta tummempi mäiske ovat tämänkin paritanssikisan johtotähtiä, vaan kuinka askeleet sujuvat pandemian tällä puolen?

Albumin peräti viidestä sinkkulohkaisusta alkuvuoden 2021 Utopia on kovasti grungelta maistuva viisiminuuttinen, joka ei komeine kitarasooloineen ja viittä vaille eeppisine äänimaisemineen jätä ainakaan ketään kylmäksi. Samoilla linjoilla liikkuu tätä kirjoitettaessa viimeiseksi sinkuksi nostettu Feeble, jolla perinteinen lujaa/hiljaa leikittely ja soundien huippuunsa hiominen saavuttavat lakipisteen. Stadionrock on monelle kirosana, mutta Egokills hallitsee tuonkin saran näemmä ongelmitta ja pystyy tekemään temput vielä omilla säännöillään. Tämä on linja, joka tuottaa myöhemminkin hedelmää, tosin ei aivan täysien biisien muodossa enää.

Totaalisen toisenlaista ränttätänttää edustaa puolestaan kaksi vuotta myöhemmin sinkkuna maailmalle karannut Life’s a Party, jolla taidetaan kuulla ihka oikeaa banjoakin. Niin tai näin, bileet ovat maailmanlopun luokkaa ja niissä pistetään jalalla koreasti. Eikä kukaan laske askeleita, kun seuraavaksi Sweat puskee hikeä pintaan. Vuoden 2021 toinen sinkkuveto leikittelee melodiallaan ja iskee runttavaihdetta silmään vain hetkittäin, mikä tällä erää pelaa bändin pussiin.

Biisien mitat venyvät loppua kohden, mikä ei 41 minuutin mittaisella pitkäsoitolla ole välttämättä positiivinen tekijä. Jokaiselle jotakin on ajatuksena kaunis, mutta albumikokonaisuuden kannalta ehkei sitten niinkään. Toisaalta ne jotka ovat digiaikana kuunnella ensimmäiset kuusi siivua löytävät kolmesta viimeisestä samoja asioita, sekä entistä rohkeampia soundillisia ja/tai sovituksellisia jekkuja. Dormantin rauhaisa väliosa tipauttaa lattian jalkojen alta ja Dark lähestyy nimeään suunnista, jotka oikeuttavat ensimmäisessä kappaleessa esiteltyä hippimetalli-termiä. Hippiys kun edustaa vapautta monellakin eri tasolla.