Kissa: Apinalinna

Svart Records

Rock’n’rollin kuolemattomuus on jo omanlaisensa myytti, mitä Kissan kaltaiset orkesterit vain retroisella työllään entisestään vahvistavat. Tämä julkeasti glamahtava ja 70-luvun kimalletta uuden vuosituhannen rockin menokaistalle teleporttaava kummajainen ei ole ainoastaan palannut, vaan tietysti vuoden 2021 terhakasta esikoisalbumista yritetään pistää paremmaksi. Vaarallinen bändi olikin melkoinen debyytti, joten pystyykö Apinalinna lopulta nostamaan peli tasoa?

Silkkoja numeroita ja suurempia linjoja tarkastelemalla esikoinen selätetään vaivattomasti. Nyt biisejä on ensinnäkin yksi enemmän ja albumilla on ihan oikean pitkäsoiton mitta, eli reilusti päälle puolen tunnin ylittävä määrä. Lisäksi albumin tyylilliset reunat ovat selvästi etäämmällä keskustasta, eikä kiekolta löydy samoissa määrin toisiaan varioivia näkemyksiä. Näissä kohdin voidaankin puhua jo rohkeasti ihka oikeasta albumikokonaisuudesta, jolla on kärkensä, teemansa ja selvien sinkkuvetojen rinnalla pakettiin vakautta tuovat albumiraidat.

Jouset eivät ole mikään uusi keksintö rockissa, mutta viisiminuuttinen Mä katon sua (sä katot mua) ei ainoastaan viimeisellä kolmanneksellaan nojaa jousiin, vaan nousee niiden avulla tekstin pohjustamalle seuraavalle tasolle. Samaa rohkeutta osoittaa myös ziggy/bowiemainen Kaikesta nään, jolle piano on mahdollisuus ja hiljaisempi polku jännittävin seikkailu.

Albumi on vinyyliaikojen hengessä jaettavissa karkeasti kahteen puoliskoon. Alussa rokataan nopeammin, kiihkeämmin ja tiivistetymmin, kun taas toisella puoliskolla biisien mitat kasvavat, tyylillinen kirjo rikastuu ja palaset täydentävät hitaasti toisiaan. Eikä kaahailukaan ole niin simppeliä, kun asiaa tarkastelee tarkemmin. Kaikki menee pieleen viskaa yllättävän väliosan peliin ja Sä oot paha sisältää harmonioita sekä hienosyisiä soundijuttuja, jotka eivät kuitenkaan syö vauhtia pois rallausraidoilta.

Kissan reviiri on kasvanut, sen kynnet ovat yhtäältä terävämpiä, mutta turkki on samalla aiempaa pehmeämpi. Apinalinnan avulla Kissa pystyy tähyämään yhä kauemmas glam rockin rajojen tuolle puolen ja jokin kertookin, että tästä se matka vasta alkaa.