Kryptareflat: Bensaa palaa

Crypt Craving Records

Rock’n’roll! Anteeksi, mutta tuolla alkukantaisella huudahduksella on pakko aloittaa tämä arvio, jolla rockin megakokoonpanoksi melko ohuilla taustoilla itsenä julistava Kryptareflat avaa albumikantansa. Ovat heput sentään muutakin veivanneet kuin fillaria, mutta mega-luokan korottelut saavat vielä odottaa. Vaan mistä esikoisalbumi on tarkemmin ottaen tehty?

Vauhti on ainakin punkrockmaisen kovaa, action rockin tuulimyllykitarat tuovat mukaan mottikaupalla meininkiä ja kun biisit vielä lauletaan tai oikeammin huudetaan suomeksi, niin siinähän sitä. Tarinoissa ihmispolot pyörivät kuin kuudenkympin kirjopesussa, oravanpyörän viedessä järjen ja hengen. Eikä sekään tietysti vielä riitä. Kehälinjalla naksuttaa komppia kuin ryhtinsä jälleen löytänyt Eppu Normaali, kirotessaan elon loputonta ja kaiken lannistavaa harmautta.

Entä mitä sitten tapahtuu, kun köyden pää tulee vastaan? Mihin harmaa hiirulainen voisi olla valmis äärimmäisessä tilanteessa? Vimmainen rock’n’rollin hypermoottorilla kaahaava Vauhtikäärme saattaa kertoa tuosta hetkestä, kun galaksit räjähtävät ja joku muu kuin Keinonen laskeutuu rankaisemaan kaikkia. On mahdotonta arvioida satiirin, suoran huumorin ja venkoilun määrää näin äärimmäisessä rockin rypistelyssä, mutta uskoisin hymyjen nousseen eri kulmilla ja painotuksilla tekijöiden naamoille näitä ralleja tehtäessä. Eihän kukaan nyt oikeasti tätä kaikkea voi allekirjoittaa, eihän?

Nousevan raudan yö menee myös niin pitkälle ’sinne jonnekin’, että parempi vain nostaa aivot narikkaan ja nauttia kyydistä. Tämähän on hitto soikoon rosoista rockia, ei mitään korkealentoista runoutta luutulla säestettynä, joten mustelmat ovat osa kokemusta. Suomirockin pelastaminen jää mahdollisesti toiseen kertaan, mutta kyllähän tästä jäljet jäävät myös niin muistiin kuin psyykeen puolelle. Parannettavaa on toki vielä paljon, vaan sitähän varten voi rustata lisää ja enemmän materiaalia: sitä ainakin Desibeli.netin arvioijasetä nöyrästi toivoisi.

Eikä jyrkkä asenne jää ainoastaan musiikin puolelle, sillä tätä herkkua on turha etsiä Spotifyn sisältä. Osta siis vinyyli tai matkaa Bandcampin sivuille, koska aina on vaihtoehtoja.