Julkaistu: 02.03.2004
Arvostelija: Mika Roth
Season Of Mist
Huh-huh! Blood Dusterin reilun puolen tunnin rautaisannos metakkaa koettelee tunnettujen genrerajojen kestävyyttä kuin lapion isku kasvoihin. Australialaisen jo yli 10 vuotta jonkin sortin grindiä vääntäneen retkueen meno on monin paikoin lähes puhdasta, alkukantaisen rujoa grindiä johon yhdistyy punkin ennakkoluulottomuus hc-vaikuttein. Höysteeksi tarjotaan muutama sylillinen metallivaikutteita ja koko hoito vedetään vielä kaupan päälle läpi rankasta rock-raastimesta. Jotta tämän oudon coctailin maku saadaan tarttumaan paremmin kitalakeen ovat sanoitukset melko, öh – värikkäitä. Aina aloituksena toimivasta For Those About To Fuckista päätöksenä kuultavaan Lets Fuck riuhtaisuun asti kieli pysyy tiukasti poskessa ja vitsit siinä navan korkeudella.
Idea huumorilla vedettävästä äärimöykästä on toki keksitty jo pari kertaa aikaisemminkin, mutta Blood Dusterilla löytyy onneksi muitakin avuja kuin ainoastaan runsas F-sanan käyttö. Sävellykset jotka kasvavat paikoitellen jopa kolmen minuutin eeppisiin mittoihin asti ovat helposti tarttuvaa laatua ja jo toisella kuuntelukerralla huomaa monien kohtien jääneen tiukasti kiinni takaraivoon. Myös aluksi täysin järjettömältä tuntuva biisijärjestys osoittautuu pian vähintäänkin ovelaksi, rankkojen lanausten lyödessä sekasortoisesti kättä hillitympien serkkujensa kanssa. Lisäksi nopeat loikat eri tyylisuuntien välillä iskevät sopivasti kapuloita liiallisen totuttautumisen rattaisiin. Nopeimmin tajuntaan syöpyvät singleinäkin julkaistut Drink Fight Fuck ja I Wanna Do It With A Donna, joista etenkin jälkimmäisen huutokuoro-osat saivat nopeasti allekirjoittaneen karjumaan mukanaan. Lisäksi SixSixSixteen ja She’s A Junkie ansaitsevat erikoismaininnan nopsasti eteenpäin vetävillä toteutuksillaan.
Tätä levyä voi suositella kostean illan aloituslätyksi, tai vaihtoehtoisesti vaikka hieman isompienkin juomajuhlien viihteelliseksi ”taustamusiikiksi”. Koska tähditys tämänkaltaiselle meuhkaamiselle on täysin riippuvainen fiiliksestä voi tuohon kolmeen ja puleen tähteen lisätä helposti sen puuttuvan puolitoista jos meno on parhaimmillaan. Toisaalta sunnutaiaamun aloituksena tämä saattaisi saada noin yhden tähden kohtelun... Äärimmäistä, hyvin äärimmäistä mutta ehdottoman viihdyttävää.
Australian grindcore -veteraanit ovat levittäneet kyseenalaista huumoriaan
raskaalla kädellä jo vuodesta 1991. Örinää, mörinää, raskasta kitaraa, nopiaa
rummutusta sekä alapäähuumoria - eihän tuolla tavalla voi kuin menestyä.
Ensimmäinen pitkäsoitto Fisting The Dead kertokin jo nimellään kaiken
olennaisen tulevasta. Vuosien saatossa yhtye on julkaissut neljä täyspitkää
ja ison nipullisen pienjulkaisuja.
Tony Forde - laulu
Jason PC - basso
Matt Collins - kitara
Josh Nixon - kitara
Matt Rizzo - rummut
Kotisivut: www.bloodduster.com
(Päivitetty 07.04.2005)