Half A Map: Thirsty Crops

Signature Dark

Uusi vuosi käynnistyy tummissa tunnelmissa, sanotaanko että suorastaan öisissä äänikentissä, kun Half A Map -niminen projekti tutkii synnyttämiään ääniä. Jos jostain termistä tai kuvaavasta sanasta pitää käynnistää matka, niin olkoon se tällä erää ambient. Brian Enon nimi nousee ainoana lihavoituna esiin saatetekstistä, mutta ansioituneen herran mestarillinen ambient-sarja on vain lähtöpiste matkalle, joka johdattaa meidät hieman toisenlaisiin maisemiin.

Pysymme yössä, sen hiljaisella ja ehkä mustuuttakin uhkuvalla puolella, mutta jostain syystä en tunne oloani uhatuksi. Half A Mapin maailmassa syntetisaattorit rakentavat valtaisia äänipylväitään, jotka nousevat ylös kuin Blade Runnerin ikuisissa sateissa kylpevät suunnattomat rakennusjätit. Nuo uutta aikaa julistavat pilvenpiirtäjät, jotka ovat kuitenkin ikuisiksi ajoiksi juuttuneet pilviin. Kohinaa ja rahinaa kaikilla kanavilla, samoin taustan hälyääniä, ja silti kaikki rakenteet piirtyvät esiin terävinä, tarkoin punnitut reunansa ja laitansa paljastavina.

Tämän henkisestä yöstä nousee allekirjoittaneelle mieleen aina David Lynchin kuvallinen taide ja Gigerin hillitymmät työt. Jotain tuntuu olevan pielessä, aivan kuin normaaliksi mieltämämme maailma olisi puhkaistu ja siihen syntyneistä raoista valuisi aineetonta mustuutta sisään. Ei mitenkään tulvamaisen nopeasti, mutta ’se jokin’ on siellä varjoissa, vähintään tummimmissa niistä.

Kappaleissa itsessään ei juuri koeta dramaattisia käänteitä, eikä niissä varsinaisesti tapahdu kovinkaan paljoa. Silti alku ja loppu ovat usein kaukana toisistaan ja yhteensulautuneet kuusi raitaa muodostavat mielestäni ehyen teoksen. Nimet antavat luonnollisesti vihjeitä ja leivän murusia, joista voi rakennella mitä haluaa. Matterhorn sijoittaa nimellään kartalle pisteen, Imaginery Person in Peril vinkkaa vaikka em. Lynchin tarinoihin ja Three Anchors seilaa luultavimmin jossain, vaan missä?

Thirsty Crops on kumma ja salaisuutensa itsellään pitävä äänikollaasi, jonka rakenteiden tasoista voi löytää periaatteessa loputtomasti juonen lankoja. Otsikko viittaa kuulemma ihmiskuntaan, joka on raskas taakka kasvualustalleen, omalle maailmalleen. Tuo on yksi tulkinta, vaan ei mitenkään rajoittava.