The Aeon: The Baphomet Dream

Black Widow Records

The Aeon on niit� yhtyeit�, joiden tasapuoliseen ruodintaan tarvittaisiin aivan omanlaisiaan asteikkoja ja mittausj�rjestelmi�. Tai ehk�p� ongelma ei ole niink��n arvioinnissa kuin itse musiikin kuvaamisen vaikeudessa, sill� okkultismin kanssa puhutaan aina huomattavissa m��rin hengen asioista. Tunnelmista, viittauksista, niist� syntyvist� ajatusketjuista ja assosiaatioista.

Ottakaamme kuitenkin rohkeasti petoa sarvista ja astukaamme paikkaan, jossa unen ja ns. toden rajat h�m�rret��n. N�ihin tuntemattomiin vesiin piirret��n ulottuvuuksien v�lit ylitt�vi� viivoja, eik� kiinteit� pisteit� l�ydy horisontista helpolla, musiikin selkeist� genreloosheista nyt puhumattakaan. Kuulija on enemm�n matkaaja kuin paikallaan istuja, sijaitsee h�n sitten miss� tahansa.

Tietysti muistan yh� reilun viiden vuoden takaisen Songs of the Great Beast -albumin, sill� tuota t�ydellist� kiekkoa on kuunneltu sittemmin urakalla t�ss�(kin) kammiossa. T�ll� er�� arvioitavaksi ei saapunutkaan en�� fyysist� levy�, mik� on valtaisa harmi, mutta oikeita levyj�kin kyll� painetaan viel� The Aeonin toimesta, tai n�in ainakin luvataan saatesanoissa.

Aleister Crowleyn tekstit ovat vaihtuneet useamman l�hteen hedelmiin, ja onpa mukana jo omiakin tekstej�. Samalla s�vellykset, sovitukset sek� ilmaisu ovat siirtyneet uusille urille, joten The Aeon on monellakin tapaa uuden aikakauden kynnyksell�. Folkahtava soundi korostaa rauhallisuutta, aaltomaisuutta, ikuista vuoksen ja luoteen vuorottelua, joka m��ritt�� meit� ihmisi� ja tarkemmin ajatellen kaikkea el�v��.

The Aeon ymm�rt�� edelleen hiljaisuuden suunnattoman potentiaalin ��nen vastavoimana, joten ��nivallia ei kasvateta sen kummemmin, vaan nuottien annetaan tehd� ty�t��n s�vyis�mmin. Ja kuinka kauniita hedelmi� tuo ty� tuottaakaan? The Woodin keinuvassa syliss� kelpaa keinua, kun taas nimiraita The Baphomet Dream leijuu jossain tuhannen ja yhden y�n tarinoiden taivaissa. Eksoottinen ja kaukainen it� on l�sn�, mutta ei osoitellen ja huutaen, vaan harsomaisen keveiden nyanssien kautta.

Kuten jo alussa totesin, t�m� levy on haastava arvioitava. Pid�n silti esikoista j�risytt�v�mp�n� kokonaisuutena, joten nyt �peruutettiin� nelj��n t�hteen. Se on t�ss� ulottuvuudessa, maailmassa ja ajassa ihan hyv� numero ja m��r�, aivan kuin musiikin kaltaista ihmett� voisi koskaan j�sennell� numeroin ja t�hdin.