Hautajaisyö: Ei hauta kysy lupaa

Inverse Records

Se on jo neljäs kerta, kun Hautajaisyön deathin ja thrashin voimalla viuhuva viikate niittää pitkäsoiton verran biisejä lyhteelle. Edes pandemia ei siis hidastanut julkaisutahtia, jossa joka toinen vuosi julkaistaan albumi ja niiden tiimoilta sitten joitain sinkkuja. Tietysti Hautajaisyönkin keikkasuunnitelmat menivät pariksi vuodeksi jäihin, mutta vastoinkäymiset on käännetty musiikilliseksi energiaksi, tai niin ainakin kuulemaani tulkitsen.

Musiikki ei siis ole kokenut sen kummemmin päivityksiä, sillä mitä sitä toimivaa moottoria enempiä uudelleen keksimään. Kuuleman mukaan neljännen kiekon materiaalia ryhdyttiin työstämään jo siinä vaiheessa, kun kolmas pitkäsoitto – vuoden 2020 On vain pimeys – oli vielä julkaisematta. Näin albumit ovat tavallaan sisarusteoksia, mutta en kuitenkaan väittäisi kokonaisuutta minkäänlaiseksi tupla-albumiksi.

Ei hauta kysy lupaa -kiekolla yhtye jyrää brutaalilla soundilla, vetämättä kuitenkaan soundikakkua överiksi. Esimerkiksi tuorein sinkkuraita Harhaluulo osaa nostaa jalkaa kaasulta juuri sen pari kertaa, että mankelointi todella tuntuu, mutta ei nitistä itse biisiä prosessissa. Deathin tyly synkkyys perustuu tiukkaan soittoon ja matalalta muriseviin vokaaleihin, jokaisen palasen täydentäessä toistaan. Taustalta voi aistia joissain kohdin hivenen eeppisempääkin soundimaisemaa, mutta avainjuttu on mielestäni tiukassa puristuksessa pysyttely. Kirsikkana kakun päällä ovat suomenkieliset lyriikat, joissa suksi ei todellakaan luista, eli tutuilla urilla kuljetaan silläkin saralla.

Mikä siis on uutta? Mikä nostaa juuri tämän kiekon edellisten kolmen eteen? Pohdin tuota paljon, sillä periaatteessa Hautajaisyö ei tee mitään uutta, mutta petraa jonkin verran oikeastaan kaikilla kriittisillä osa-alueilla. Nämä eivät ole parempia versioita aiemmista biiseistä, vaan ennemminkin uusia näkymiä rahdun korkeammalta.

Suosittelen aloittamaan tutustumisen esimerkiksi raskaan laidan Lohduton-siivusta. Jos tuon soutavan jyrän ja sinkkuraita Kuuleeko kukaan jälkeen ei sydänalassa tunnu vieläkään mitään, on aika kääntyä jonkin toisen lajin puoleen. Omassa rinnassa kyseiset numerot kun saavat aina oudon tulen loimottamaan.