Veera Neva: Grande Onde

Eclipse Music

Veera Neva -nimen takaa löytyy kuusamolaislähtöinen säveltäjä ja multi-instrumentalisti Veera Tuomi, joka on asettunut Tampereelle. Mainio esikoisalbumi Avaruuskaipuu ilahdutti reilu kaksi vuotta sitten ambientin maailmoillaan, joissa oli myös jazzahtavaa vetoa. Grande Onde on artistin toinen pitkäsoitto, jonka nimi on ranskasta käännettynä suuri aalto, ja tällä erää jazzin öisyys on kääntynyt hivenen erilaiseksi ambientin virraksi.

Musiikin aallot ja ulapat sijoittuvatkin tällä erää ambientin hiljaisempaan maailmaan, jossa suuntaa tärkeämpää on hidas ja vastustamaton liike. Levyltä löytyy vain neljä kappaletta, mutta kokonaismittaa kertyy päälle 42 minuuttia, joten teemoja kehitellään rauhassa ja huolella.

Grande Onde on instrumentaalilevy, jolla kaikki äänet ovat Veera Nevan luomia. Vokaalejakin kuullaan vaihtelevissa määrin ja toisinaan eri tavoin käsiteltyinä, mutta sanaton viestintä ei riko instrumentaalin perusideaa. Muiksi pääasiallisiksi äänilähteiksi nimetään saksofoni ja syntetisaattorit, minkä lisäksi on tehty jonkin verran kenttä-äänityksiä. Ilmavuus on avainsana, eikä enempää aineksia kaivata.

Tavallaan Grande Onde on kuin äänellinen vastine elokuvaohjaaja Béla Tarrin pitkän pitkille kamera-ajoille ja venytetyille kohtauksille. Taiteenmuodothan ovat erilaisia, mutta kummassakin tapauksessa teosten sisäinen kello ja rytmi tuntuvat olevan täysin irti ympäröivän maailman vastaavista. Veera Nevan tapauksessa Vortex saa rauhassa avautua uusiin sfääreihin, kunnes saksofonin ja syntetisaattoreiden keskinäinen tanssi syttyy, sykkii aikansa ja muuntuu joksikin muuksi. Minuutit kuluvat, tunnelmat vaihtuvat, pianopisteet muuntuvat – ja silti olemme alati lähellä alkupistettä.

Ehkäpä Grande Ondea pitääkin ajatella yhtenä valtaisana merenä, jonka yksi osa esimerkiksi albumin sulkeva Grande Onde -kappale on. Se eroaa kyllä muista sisaruksistaan, mutta saksofonin kaikujen ja helkkyvien äänten lähteet saattavat olla peräisin jo avausraita Sarajasilta. Kaikki on yhteydessä kaikkeen, eikä mikään ole koskaan täysin samanlaista.

Muoto on haastava, se ei anna kuulijalle juuri armoa, mutta antaa toisaalta kaikki avaimet tulkintoihin. Elokuvamaista äänimaisemointia voisikin kuunnella periaatteessa loputtomiin, ellei ympäröivän maailman ns. normaalisti toimiva aika tulisi sotkemaan asioita. Upea levy, jonka tulkinta muuntuu joka kuuntelukerralla.