Jorma: Pelko ja häpeä ei määritä mua enää

Falcon Crest Records

Suomenkielistä poprockia debyyttilevyllisen julkaissut Jorma on mies hieman toisenlaisella musiikillisella historialla. Aiemmin herra näet mäiski monta astetta raskaampaa materiaalia RebelHead-yhtyeessä, mutta kyseisen orkesterin siirryttyä ajasta ikuisuuteen oli aika jollekin hieman erilaiselle.

Esiintymiskielenä ensimmäinen kotimainen on luonnollisesti huomattavasti armottomampi, kuin angloamerikkalaisen kulttuurimaailman yleiskieli, jossa pyöreillä kielikuvilla voi päästä jo pitkälle. Neljänkympin virstanpylvään armotta lähestyessä onkin tullut aika katsoa niin taakse- kuin eteenpäin. Pelko ja häpeä ei määritä mua enää -albumi on tietysti otsikkona sellainen, että se kertoo jo itsessään paljon, mutta välitilinpäätös on yllättävänkin moninaisten tunteiden vyyhti.

Sinkkukelpoiseksi noteerattu Kuka mun peiliäni tuijottaa on kiistatta tarttuva, mutta vieläkin tarraavampi numero on mielestäni simppelin takova Tahdon sut. Eipä ihme että tuostakin raidasta on tehty niin ikään sinkku. Pop-koukkuja rohkeasti käyttää myös Jos kaikki voittaa vois, joka ei periaatteessa ole enää niinkään kaukana iskelmärockista. Kertoja on jälleen hiukan reunalle jäänyt tarkkailija, mutta kuiva huumori ei ole vielä menettänyt voimaansa.

Samoilla päälinjoilla liikkuu ankkuriraita Mahtaako sua vielä naurattaa kun vitsit kerrottu on, joka avaa taas paljon jo otsikollaan. Jotain kertoo myös se, että tästäkin kauniista balladista on pyöräytetty sinkku. Ja kaunishan raita on, sitä tuskin kukaan pystyy kiistämään, vaikka Jorma ei vokalisteista herkin ja puhdasäänisin olekaan.

Jorman kertoja on epävarma ja oman rajallisuutensa oivaltanut huomioija, joka viskelee napakoita onelinereita sinne ja tänne. Kilpensä takana hän hakee paikkaansa ja ehkä hiukan tarkoitustaankin tässä muuttuneessa maailmassa, jossa kertoja itse taitaa muuttua vieläkin nopeammin. Vaan mitä Omaa kohtaloa kiroan hiljaa lopulta toteaa muutakaan, kuin oman elämän mahtavuutta. Itseään kun ei pitäisi verrata lopulta kehenkään muuhun kuin itseensä.