Manta Ray: Estratexa

Astros Discos

Espanjalaisesta vaihtoehtorokista on tänne pohjolan perukoille kertynyt kovin niukasti havaintoja. Muutamat, lähinnä netin kautta kuuntelemani biisit ovat vihjanneet että maasta löytyy kosolti hyviä bändejä, mutta Manta Ray on vasta ensimmäinen jonka pitkäsoittoon pääseen käsiksi. Ja kohtaaminen on voittopuolisesti mieluisa. Perinteisen ”espanjakäsityksen” (kuumat latinorytmit, flamenco, jne.) kanssa ei tällä ole mitään tekemistä. Pikemminkin MR:n musiikki muistuttaa saksalaisesta 70-luvun junnaavasta krautrokista ja moderneista nykynimistä kuten Tortoise ja Godspeed You Black Emperor. Myös hiljattain Desibeliin arviomassani Kinskin Airs Above Your Station -levyssä on paljon yhteisiä piirteitä Estratexan kanssa.

Manta Rayn resepti ei ole mikään uusi, mutta se toimii. Vaikka levyltä löytyy kosolti pitkiä jammailuhetkiä, ovat espanjanpojat ymmärtäneet sekoittaa pakkaan tarpeeksi vokaaliosuuksia ja melodianpätkiä. Monipuolisuutta lisää sekä englannin – että espanjankielen käyttö teksteissä, joista varsinkin jälkimmäisen kuuntelu on pelkästä harvinaisuudesta johtuen herkullista. Vieraalla kielellä MR ei olekaan lähellekään yhtä vakuuttava, vaan uppoaa satojen muiden samaa uraa raivaavien nimien joukkoon. Myös soittopuolella jää bändille vielä paljon parannettavaa – kitaraosuudet saattavat alkuun kuulostaa hypnoottisen kiehtovilta, mutta jo pian ne muuttuvat lähinnä yksitoikkoisiksi. Tämä ei jää pelkäksi tekniseksi kuriositeetiksi, sillä hyvät rumpukuviot ja tukevat bassolinjat kaipaisivat tuekseen myös eläväistä kitarointia.

Manta Rayn Estratexa kestää muutamista puutteistaan huolimatta kovaakin tarkastelua. Erityisen arvoa levylle tuo täydellinen riippumattomuus kaikista päivänpolttavista trendeistä ja hittihakuisuudesta. MR:n ratkaisut eivät ole helppoja, mutta niihin paneutuminen maksaa vaivan takaisin. Vaikka Estratexasta voikin aistia tiettyä ”raakilemaisuutta”, täytyy bändin nimi laittaa ehdottomasti korvan taakse.