Arsis (nykyiseltä nimeltään Neuvostoliitto) on runnonut tälle toiselle omakustanteelleen viiteentoista ja puoleen minuuttiin tusinan verran kappaleita. Äänityssessiot on alkujaan tehty viime kesänä ja saatteen mukaan siihen kului kahden päivän aikana kokonaista viisi (!) tuntia. Tämä kuuluu ikävä kyllä todella voimakkaasti melko tunkkaisissa ja suoraan sanottuna paskoissa soundeissa, sekä välillä aivan luokattomassa laulussa.

Trion vokaaleista sekä kitaroista vastaava Mäki-Tuuri omaa äärimmäiseen ilmaisuun tarvittavan huutoäänen, ja vaikka suomenkielisistä sanoituksista ei tahdo välillä selvää saadakaan on niissä runsaasti ideoita – ja joukossa vielä oikein hyviäkin sellaisia. Musiikillisesti kolmikon suoltama mätke menee jonnekin hc-punkin ja noisen välimaastoon. Välillä talla on reippaasti laudan sisällä, välillä edetään rauhallisemmin – uskallanpa jopa sanoa että progressiivisemmin, sillä varhaisin YUP tästä mieleen nousee kerta toisensa jälkeen. Tosin lähinnä sellainen YUP joka mennyt spiidistä täysin sekaisin.

Arsis/Neuvostoliitto ei ole tammikuun alussa päivättyyn saatteeseen mennessä tehnyt vielä ainoatakaan keikkaa, mutta jos niitä on vielä joskus tulossa on kyseessä takuulla tuulettava kokemus. Näin raivoisaa ja hullua musiikkia ei tule usein kuunneltua, mutta silloin kun fiilis on sopiva on bändin leipoma melu juuri sopivaa lääkettä. Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä seuraavaksi tapahtuu Neuvostoliiton suunnalla, sillä ainakin vielä bändi on kovin raakilemainen. Toivottavasti myös studiossa jaksettaisiin ensi kerralla viihtyä aavistuksen kauemmin, sillä ainesta parempaankin selvästi löytyy.