Team Play: Wishes and Desires

Soliti

Team Play on Minja Koskelan ja Tapio Viitasaaren muodostama pop-duo, jonka alkuvuodesta ilmestynyt debyyttisinkku Keep Me In The Dark hipoi kirjaimellisesti täydellisyyttä. Eteerinen goottipop ja folkin orgaanisuus piirsivät isoa draamaa, mutta pienin ja harkitun herkin vedoin. Vaan kuinka vastaava voi toimia pitkäsoiton muodossa?

Wishes and Desires on sanalla sanoen upea albumi, jonka äärelle kannattaa seisahtua hetkeksi – ja pidemmäksikin aikaa. Näitä kappaleita ei näet pureta aivan tuosta vain osiinsa. Tunnelmallisuus on kunniassa, mutta tilaa on myös toisenlaisille linjoille. Toiseksi sinkuksi nostettu Sunrise edustaa albumin bändimaisempaa laitaa, soundin muistuttaessa enemmänkin Nick Caven tekemisiä. Näissä kohdin eteerisyys ja harmonisuus ovat toki yhä läsnä, mutta ne nivoutuvat mutkikkaammin. Tälläkin raidalla soittimet pidetään kuitenkin lähellä lavasteiden reunoja, mistä suurin kiitos ja kumarrus sovituksen kohdilleen ruuvanneille voimille.

Ja kun mestari Cave tuli tuossa jo mainittua, niin kylmäävällä tavalla upea If I Was Born Again on luonnollisesti nostettava etualalle. Kivusta, tuskasta ja epäilyksistä on tehty monta laulua, mutta harvoin näin eteerisen kauniita ja sielusta kouristavia sellaisia. Herkkien hetkien ja mustuutta tihkuvien kohtausten välinen kontrasti on huima, tosin esimerkiksi hivenen kauhutarinalta vaikuttava Foggy Night saattaa olla vain laulu sumuisesta illasta. Kenties olen itse tuonut kaikki varjot mukanani, mutta jokainen kuulija on oman valtakuntansa kuningas ja kuningatar.

Eteerisyys vie aatokset helposti horisontin luokse ja sen tuolle puolen, mutta muutamalla raidalla mukana olevat soittimet saavat ryhdin pysymään riittävän jämäkkänä. Yhdeksän raidan ja vajaan 43 minuutin mittainen matka toiveiden ja halujen puutarhoissa kestääkin näin raskaampaakin toistoa.