Roku Rousu & The I.O.N.S.: The Imaginary One-Night Stands

Kynsinauhat

Mainiota rock’n’rollia ei kuule koskaan liikaa tässä kylmässä ja tylyssä maailmassa. Kun elämä antaa palautuksia rysty- ja kämmenpuolelta, kelpaakin turvata Amerikan rokkiin ja pohjoisen miehen rock’n’souliin. Eivätkä satunnaiset garagen, countryn sekä blues rockinkaan partikkelit ole tuntemattomia ryhmälle, jonka juuret ulottuvat pitkälle ja kauas.

Taannoin yhtyeen viimeisimpiä sinkkuja jo näppäräksi pikkukiekoksi niputtanut Truckin’ Love on kaikkien kolmen raitansa voimalla tietysti mukana, sillä värikäs biisitrio kauppasi nimenomaan tulevaa pitkäsoittoa. Minne sen sijaan jäi City Jesus -sinkku? Toki kaupunkijessen soundit olivat hivenen rosoisempia tähän materiaaliin verrattuna, mutta tokihan ensiluokkaisesta jyrinästä olisi voinut tehdä uuden version? No, on niitä muitakin mahtavia sinkkuja jäänyt pois joukosta, joten nähtävästi Roku Rousu & The I.O.N.S. omaa mielestään poikkeuksellisen terävän nipun biisikyniä.

My Dreams ja em. Truckin’ Love raitojen väliin puristuva Same Old Song onnistuukin rakentamaan siltaa kahden sangen erilaisen maailman välille. Garage paukkuu, torvet pörisevät yllättäen ja rakenne on muutenkin kunnianhimoinen, eli osaavat muutkin leikkiä Sgt. Pepperin kanssa. Ja koska suora perässähiihto olisi tavattoman tylsää, sotkee orkesteri 60- ja 70-lukujen linjat täysin mahdottomaksi hämähäkinverkoksi. Verkko ei kuitenkaan ole tahmea, eikä siihen tarraannu, vaan ennemminkin se mahdollistaa jännän akrobaattiset temput – noin musiikillisessa mielessä.

Tunnustan ihan suoraan, että olin alussa antamassa kiekolle kahta tähteä, koska se ei vain jäsentynyt mitenkään albumia muistuttavaksi kokonaisuudeksi. Hiljalleen magiikka teki kuitenkin myyräntyötään ja jopa glamin kanssa silmäpeliä käyvä Hoofs to the Roof alkoi kummitella kajuutassa. En edelleenkään ymmärrä I Wanna Grow Up -raidan kansasmaista vollotusta, tai Video Games & Heroinin sisuksia, mutta pölisee se hilse Kersantti Pippurinkin joidenkin osioiden kanssa yhä ja edelleen – ihan oikeasti.