Julian Faith: Nefertiti is Back

Music Production Alliance

Nefertiti oli, ja on tietysti edelleen, yksi muinaisen Egyptin kiistellyimmistä hahmoista. Kuningatar saattoi joidenkin tutkijoiden mukaan pysyä vallassa parin nimenvaihdoksen avulla poikkeuksellisen pitkään, eli hän osasi tehdä dramaattisia paluita jo tuolloin. Entä mitä tällä kaikella on tekemistä elektronista musiikkia luovan Julian Faithin kanssa? Faaraoiden maa soundaa kyllä parilla raidalla läpi, mutta eihän kaikkea tulekaan paljastaa heti kättelyssä.

Julian Faithin debyyttisinkku Sorrow Wing avasi soolouran reilu vuosi sitten, ja se onkin sitten ainoa viidestä sinkusta joka ei ole mahtunut mukaan debyyttialbumille. Tyyli on kuitenkin melko tarkkaan pysynyt samana, eli musiikki on elektronista, pop-rockin kanssa pelailevaa ja tanssilattialle tähdättyä. 90-luvun KMFDM on taatusti toiminut yhtenä vaikuttimena, mutta EDM-musiikin multiuniversumeissahan riittää tilaa jokaiselle digihirmulle ja synavelholle, joka voi/saa käyttää oikeastaan mitä tahansa.

Eikä se aikakausikaan aivan helppoa ole naulata kiinni, sillä esimerkiksi ysäristi funkkaava Rude Boy teknoilee vanhan liiton säännöillä, mutta palataan siihen Egyptiin. Albumin ensimmäisen puoliskon sulkee biisikaksikko Nefertiti is Back / Deir el-Medina, joista ensimmäisessä kuullaan niukasti lyriikoita ja jälkimmäinen on instrumentaali. Mistä siis syntyy Egypti-yhteys? Soundit, ne harvat sanat ja tietysti biisien nimet, eikä rikas mielikuvitus muuta kaipaakaan värittääkseen loput ruuduista. Biiseistä ensimmäinen on samalla melkoinen täsmäpommi keskelle tanssilattioita, sillä nyt rankempi soundi tuo kuvaan mukaan sopivan annoksen rockia.

Teemaa jatkanee sinkuksikin nostettu Dr. Mausoleum, joka on yksi Nitte Valon kolmesta laulamasta raidasta. Em. KMFDM-vibat ovat vahvoja, eivätkä haudoistaan kapuavat zombietkaan jätä kylmäksi. Niin ikään Valon vahvistama on myös Super Cool Girl, joka saatetaan kertoa Nefertitin kulmasta – modernin version nyt ainakin. Niin tai näin, biisi on supertarttuva korvamato, josta saattaa löytyä pari Rob Zombien skarabeeta piilotettuina.

Nefertiti is Back oli hieman haastava kuunneltava, sillä satun olemaan melkoinen KMFDM-fani. Kun pääsin tuosta (heikkoudestani?) ylitse, niin lähtihän se albumi kuitenkin avautumaan ja näiden helposti tanssittavien siivujen parissa tulee taatusti vietettyä aikaa myös tulevaisuudessa. Omalla sarallaan yksi vuoden kotimaisista tapauksista kiistatta, ja nyt ollaan vasta maaliskuussa.