Jori Larres: Intervals

Post-Rift

Elektronista musiikkia luova helsinkiläinen Jori Larres on saavuttanut jo neljännen pitkäsoittonsa virstanpylvään. Saavutusta tulee pitää poikkeuksellisen kunniakkaana, sillä esikoisalbumi Parallels ilmestyi alkuvuodesta 2019. Julkaisutahti on siis ollut kiivas, mutta laatu ei ole missään vaiheessa kärsinyt minkäänlaisesta kiireestä. Vajaan vuoden takainen Uncurtaining the Night on mielestäni edelleen upea viiden tähden kokonaisuus, jolla Larres nosti musiikkinsa monin tavoin uusille tasoille.

Neljännellä pitkäsoitollaan Larres tuntuu hieman yllättäenkin katsahtavan omaan menneisyyteensä. Mielestäni Intervals näet summaa aiempien albumeiden asioita, teemoja ja ideoita, hakien ääniin, muotoihin ja rakenteisiin samalla hivenen uudenlaista kulmaa. Kokeellinen rytmiikka ja granulaarisynteesi ovat tietysti kenttinä niin laajoja, että niille mahtuu vaikka legioonallinen pitkäsoittoja ilman, että kyljet osuisivat mitenkään toisiinsa, joten paluu on ymmärrettävää. Silti samaan aikaan huomaan jo odottavani hivenen malttamattomana, että mitä seuraavaksi – minne tämän jälkeen?

Siinä missä aiemmilla albumikokonaisuuksilla on aina ollut osia, jotka pelaavat ns. normaalimman pop-maailman sääntöjen mukaan, on Intervals niitä ehyempi ja tiiviimpi kokonaisuus. Tämä ei ole niinkään joukko irrallisia raitoja, joista osa on sinkkupotentiaalisempia kuin toiset, vaan ennemminkin yksi suuri ja kaiken sisäänsä sulkeva äänitaideteos. Kahdeksan raitaa ovat yhdessä kuin yksittäisten helmien muodostama koru, jonka täysi arvo käy ilmi vasta, kun teosta tarkastelee kokonaisuutena ja mielellään rahdun kauempaa.

Olen jo kyllästymiseen saakka nostanut Larresin tiimoilta esiin vertauksia varhaiseen Kraftwerkiin, mutta kun Night Vision hurjastelee öisellä autobahnillaan ja Reflectionsin syntetisaattorit pumppaavat pitkiä nuotteja eetteriin, on vaikea unohtaa düsseldorfilaisten valtaisaa perintöä. Melankolinen sinkkuraita Curves on puolestaan oiva muistutus minimalistisen Larresin karsituimmasta päästä, jossa jokainen ääni seisoo paikoillaan tukien naapuriaan ja naapuristoaan.

Larres jatkaa takuuvarmaa työtään luoden jotain, jota maassamme ei ole ainakaan liiaksi. Intervals sulkee samalla joitain kaaria, jotka aukenivat jo edellisellä vuosikymmenellä.