Lasten Hautausmaa: Kevät

Svart Records

Roomalaista numerointia edellisten kolmen pitkäsoittonsa otsikointiin käyttänyt Lasten Hautausmaa on päättänyt tällä kertaa tehdä asioita hieman toisin. Kevät on viides albumi ja toki otsikossa on viisi kirjainta, mutta ehkäpä aika on kypsä muunlaisillekin muutoksille.

Tällä erää levyä edeltäneen sinkut eivät aiheuttaneet yhtä voimakkaita reaktioita kuin aiemmin, mikä oli ensimmäinen merkki muutosten tuulista. Pilvipoutaa on edelleen nätin kohtelias ja asiallisen rauhallinen poppis, eikä Ajokoira varsinaisesti jahtaa satunnaista kuulijaansa. Kyllä siellä koukkua tarjotaan kainaloon ja muhevat koskettimet pelaavat tarvittaessa kitaran kanssa nätisti yhteen, mutta jokin jää nyt puuttumaan: mistä tämä varovaisuus ja taaksepäin nojaaminen oikein tulevat?

Onneksi sentään uusimmaksi sinkuksi nostettu Puiset nuket lähtee rokkaamaan perjantain kunniaksi Franz Ferdinandin isännöimälle suomirock-klubille, jossa tarjoillaan muutakin kuin mehujuomia. Melankoliassa ja melodisessa rock-soundissa marinoitu Unen musta saa myös jonkin liikahtamaan rintakehän vasemmalla puolella, joten taikaa on yhä tallella. Ammattimaistuminen ja aikuistuminen ovat rockin yhteydessä toisinaan kirosanoja, mutta nekään eivät ole yksisuuntaisia ja yksitasoisia asioita, sillä Kevät on kokonaisuutena vahva ja edeltäjiään ehyempi.

Kevät on saatesanojen mukaan teemalevy, joka seuraa löyhästi yhtä tarinalinjaa. Ilman vinkkiä en olisi varmaankaan oivaltanut moista, sillä kappaleet ovat helposti kuultavina vain kappaleina – irrallisina kuvina suomalaisista maisemista ja tuokioina ihmisten elämistä. En osaa sanoa mikä varsinaisesti ottaen on valkoinen Laatikko, josta lauletaan, kuka on etupenkillä sulava Lumiukko, tai kenen Koti lopulta onkaan, mutta vertauskuvillahan LH on aina leikkinyt.

Kuten jo alussa tuli todettua, viides kierros näkee asioiden muuttuvan, kuten levyn otsikkokin tavallaan jo oikeuttaa. Kevät on yhtäältä hiotumpi ja viimeistellympi kuin edeltäjänsä, vaikka se on kaikkea muuta kuin puhkituotettu. Soundien moninaisuus ja pienoisten yksityiskohtien merkitys ovat kohoamaan päin, mutta samalla jotain ainutlaatuista on mielestäni menetetty.