Pystyyn Kuolleet Hipit: Luutarhan kukat

Pystyyn Kuolleet Records

Hipit saattoivat aikoinaan tehdä mitä halusivat, mutta nyt ei tehdä rakkautta vaan kuolemaa. Tamperelainen rock-kummajainen Pystyyn Kuolleet Hipit ei päästänyt kuulijoitaan helpolla vuoden 2019 Pako todellisuudesta -albumilla, jolla rock, metal, rap ja nu metal kävivät keskenään modernia piirileikkiä. Luutarhan kukat -albumi ehdittiin julkaista itse asiassa jo viime vuoden puolella, mutta komea vinyylilevy (mistä suuri kiitos ja kumarrus) ehti Desibeli.netin toimitukseen vasta tämän vuoden puolella.

Rapatessa roiskuu jälleen ja nämä yhdeksän raitaa plus introksi laskettava Kaasu pohjaan, happi loppuu lohkaisevat itselleen vajaan 35 minuutin verran ajaksi kutsumastamme harhasta. Fiilikset ovat halki levyn luonnollisesti matossa ja jokaisella raidalla kerrotaan eri tarinaa, vaikka masentuneisuus ja ahdistus ovatkin kaikkea yhteen niputtavia elementtejä.

Pullon pohjassa kieppuu syöksykierteessään upeasti kohti tuhoaan, joka odottaa viiden minuutin täyttyessä ja entäpä sitten Titanicin kannel kanssasi en juhli enää? Lyriikoissa syksyn lehdet lähtevät puista ja aivoissa särisevät pullojen sekä pillereiden cocktailit – ihan oikeasti. Kuulija voi tietysti pohtia, josko tässä on jo mukana ripaus tai kulaus ironiaa, mutta mistäs näistä tietää. Kiekon toinen sinkkuraita Jack Daniels toimii sentään kuten otsikkonsakin, eli lekaa otsaan ja rock’n’rollin raamit kaulassa luutarhaan hillumaan.

Rauhallisempi Missä sä meet paljastaa loukkaantuneen sielunsa ja uskaltaa jättää nostamatta hetkeksi äänivalleja ympärilleen. Heti perässä soiva sinkkuraita Domina menee gootahtavassa kohtalokkuudessaan vielä pidemmälle ja matkahan päättyy (tietysti) kirkonkelloihin. Jälleen kerran kuulija jätetään tekemään johtopäätöksiä itsekseen.

Tuska on taidetta ja mustuus sielun sisäistä tapettia, mutta Pystyyn Kuolleet Hipit ei silti kaadu itsetarkoituksellisen murheilun hautaan. Kornia ja kolkkoa tämä väistämättä on, mutta jos/kun pääset oikeisiin fiiliksiin, niin tämän kiekon parissa kelpaa pogota vaikka yksin pitkin kammiota.