Lloyd Cole: Music In A Foreign Language

Sanctuary

Lloyd Cole And The Commotionsin Rattlesnakes (1984) on raa’asti aliarvostettu ja unohdettu klassikko, jonka löytää nykyään helpommin divareiden alennuslaatikoista kuin kriitikoiden aution saarten levylistoilta. Se ei tietenkään vähennä levyn arvoa, mutta kertoo karua kieltään Lloyd Colen uran suunnasta The Commotionsin hajottua. Harva on tuskin edes tiennyt Colen tekevän musiikkia, sillä viimeisimmät merkinnät levytysrintamalta ovat 90-luvun puolivälistä.

Music In A Foreign Language haiskahtaa vahvasti kotioloissa vaatimattomalla kalustolla nauhoitetulta levyltä – minkäänlaista vahvistusta tähän eivät levynkannet tarjoa, mutta laulun, akustisen kitaran ja pianon tallentamiseen ei huikeita raitamääriä tarvita. Levyn minimalistisuus jättää ainakin reilusti tilaa Colen surumieliselle tulkinnalle, joka paikoitellen jo horjuu pateettisuuden rajamailla. Luenta Nick Caven People Ain’t No Goodista ei ainakaan tuo lisää valoa jo valmiiksi tummasävyiselle levylle. Music In A Foreign Languagesta jäävä tunne lähenteleekin eräänlaista puhdistavaa sielunmessua. The Commotionsin aikaisia kuningasmelodioita ja tarttuvaa groovea odottavat saattavat pettyä Music In A Foreign Languageen. Niiden sijaan se tarjoaa kaunista ja jopa hämmentävän synkkää musisointia sitäkin enemmän.