Dave Lindholm: Honolulu +1 Hour

Daversumista kajahtaa. Dave Lindholm on ehtinyt perustaa j�lleen uuden b�ndin ja vaihtaa laulukielen takaisin englanniksi. Ai, se olikin jo tavallaan vanhaa tietoa. Honolulu 1 Hour on nimitt�in jo Dave Lindholm Lights -kokoonpanon toinen albumi. Koska t�ytyyh�n ensi vuonna 70 vuotta t�ytt�v�n lauluntekij�n pusertaa v�hint��n pari uutta levy� viiteen kuukauteen. Ja itse asiassa nelj� levyllist� vuoteen, sill� edellisen vuoden syksyn� ilmestyi suomenkielinen tupla-albumi.

Blues on t�ll� kertaa vain viite tai taustalla oleva konteksti. Honolulu 1 Hour tuo framille ilahduttavia tyyli- ja soundikokeiluja robotti��ni� (!) my�ten. Toisin kuin silloin t�ll�in, Lindholm on malttanut mielens� eik� ole j�tt�nyt melodioita puolitiehen. Kenties pandemiasta johtuva keikkojen v�hyys on edesauttanut t�ss�.

Tampereen kovasta muusikkoskenest� koottu Lights toimii erinomaisesti. Monipuoliset soittoniekat Tommi Laine (Pauli Hanhiniemen Perunateatteri, Pekko K�ppi & K:H:H:L, Funky Kingston), Mikko L�ytty (2000-luvun Hurriganes, Herra Hein�m�en Lato-orkesteri, SF-Blues) ja Juppo Paavola (Pauli Hanhiniemen Perunateatteri, Hehkumo, Funky Kingston) pit�v�t huolen, ett� maestrolla on helppoa keskitty� olemaan Dave Lindholm.

Albumi toimii kokonaisuutena mainiosti ja jokainen laulu on omalla paikallaan. Toisaalta, tyylik�s kitarointi pelastaa monta esityst�, ja s�vellysten k�rki on kapeahko. Woodman Dance rokkaa muikeasti, Too Many Flashlights on maukas jumitusblues, harvinaisempaa voimakasta laulua sis�lt�v� One Is a Robot tarttuu takinliepeeseen positiivisella tavalla ja Last Season rullaa vahvasti. Omalla tavallaan Honolulu 1 Hour on uniikki ja t�ysin davereeni esitys aiheesta blues. Eik� se kuulosta yht��n silt� millaiseksi bluesin ajattelet.