Hippi & Co: I – Paunan sauhut

Laakelevyt

Hippi & Co on mielenkiintoinen projekti, jonka takaa paljastuu yksi kettunaamioinen henkilö. Tarkemmin sanottuna artisti on nimeltään Myöhä, joka tunnetaan myös mainion Leeko Norsun yhtenä jäsenenä. Kuuleman mukaan koronavuoden aikana on tullut kirjoitettua enemmänkin materiaalia omissa oloissa, joten I – Paunan sauhut on ensimmäinen osa kokonaisesta trilogiasta.

Musiikillisesti Hippi & Co on kiistatta ajautunut jonnekin ’hieman muualle’. Biittipohjainen suomiräp päätyy samoille lauteille 70-luvun progehtavan rockin ja 80-luvun kolkon uuden aallon kanssa. Lopputulema on rauhaa, rakkautta ja riimejä, joista nousee kirjaimellisesti sauhu. Voit itse päättää, miltä tuotos tuoksuu. Koronan vaikutus kuuluu tietysti läpi monessa kohdin, mutta vaikka Uusi normaali kyselee, että tätäkö tämä uusi normaali nyt sitten on, niin kitkeräksi ja katkeraksi meno ei silti muutu. Maailma on kuten on, ei sitä tasajalkaa paikallaan hyppimällä muuteta mihinkään.

Räpit saavat tuekseen melodista laulua ja useimmiten vokaalit liukuvat näiden kahden välillä siten, että on oikeastaan hankala sanoa, mikä milloinkin on mitä. Mutta mielestäni kyse ei ole niinkään muodosta, vaan sisällöstä ja siitä rentoudesta, joka leimaa koko albumia. Kielisoittimet soivat lempeän pyörein kulmin, sanoja on hetkittäin runsaasti, mutta kaikki sanottu on perusteltua. Bassoa pusketaan joillain raidoilla enemmän pintaan, mutta sekin on orgaanista funk-bassoa, eikä mitään syntetisaattorijumputusta.

Myöhä on säveltänyt, tuottanut ja miksannut albumin, minkä lisäksi osapuilleen jokainen kiekolla kuultava ääni on hänen itsensä luomansa. Rauha-räpiksi kutsuttu musiikki poriseekin selvästi omassa kattilassaan, mutta vaikka ajat ovat eristäneet tämän(kin) tekijän studioonsa, ei I – Paunan sauhut kuulosta millään tavoin ahdistuneelta tai suljetulta. Esimerkiksi Kesäriimii herkän silmin toimii kaikilla sylintereillä, oli mukana sitten satiiria ja ironiaa tai ei.

Nostetaan nyt erikseen eteen vielä oletettavasti omaelämäkerralliset Teen tätä elääkseni ja Mielensähyvittäjille, jotka saavat kiteytettyä jotain huiman oleellista lauseisiinsa. Ei tämä mitään perinteistä hippimusaa ole, mutta kuka mitään perinteisestä puhuikaan. Niinpä kun Saunan pauhu sulkee kiekon lopulta kiukaan kohinalla, on aika pohtia ajatuksella ja ajalla kuulemaansa – ja pistää kiekko pyörimään uudelleen alusta.