Forth: Forth

Secret Entertainment

Suomalais-kanadalainen Forth kävi ennen korona-aikaa tutuksi yhtyeeksi Desibeli.netin sivuilla. Rosoista ja himpun southern rockin puolellekin taipuvaa musiikkia julkaistiin tasaisin välein niin sinkkuina, tuplasinkkuina, kuin oikein pitkäsoittomuodossakin. Alkuvuodesta 2019 julkaistu Captivity -albumi nosti grungen osuutta ja väänsi soundia raskaammaksi, mutta kuinka raskaat ajat ovat vaikuttaneet Forthin heppuihin?

Hieman yllättäen jalkaa on nostettu kaasulta ja rautoja kevennetty tangoista. Toki loppuvuodesta 2019 ilmestynyt Vixen-tuplasinkku vihjaili jo moisesta mahdollisuudesta, mutta silti kolmas pitkäsoitto pääsi tavallaan yllättämään. Melodisen hard rockin lippua korkeimmalle taitaa heilutella loppulevyltä löytyvä Back Home, joka on luotu massiivisiin yhteislauluhetkiin. Häpeilemättömän tarttuva hard rock helmi on myös Life is a Ride - ja näitä ralleja ei ole edes vielä nostettu sinkuiksi.

Entäpäs sitten ne viralliset sinkkuraidat? Kiekon alkuun sijoitetut 1993 ja Open Heart ovat vahvoja numeroita, joista jälkimmäinen rokkaa rullaten ja ensinnä mainittu pelaa nostalgiasuorallaan, vieden muinaiseen aikaan nimeltä 90-luku. Periaatteessa mikään ei ole uutta, mutta vanhoista kankaista saa aina uusia vaatteita, kun osaa vain leikata ja sovittaa hieman eri tavoin.

Tässä seurassa sinkkutrion kolmas jalka ja albumin hassunhauska päätösraita Play With Me tuntuu miltei puolipakolliselta loppukevennykseltä, mutta kuten Pekka Myllykoski & Jytäjemmaritkin jo onnistuneesti totesi: ”Paa skaaks tässä!” Ja tietysti sinkkulistoilla yksi elementti on yllätyksellisyys, jota siivu ainakin tarjoaa.

Forth lataa yhdeksän biisiään tällä erää huomattavasti miellyttävämpään plus puolen tunnin mittaan, eikä sovitusten kanssa kikkailla enää samoissa määrin kuin vielä kaksi vuotta sitten. Suorempi muoto, simppelimmät linjat ja perusasioissa pysyttely nostavatkin kiekon edeltäjiensä rinnalle, jos nyt se täydellisyyttä hipova rock-teos antaakin yhä odottaa itseään.