Crimson Crow: Silence Before the Dawn

Omakustanne

Crimson Crow on joutunut kasaamaan omakustannepitk�soittonsa ik�viss� tunnelmissa, sill� levy toimii samalla yll�tt�en menehtyneen vokalistin muistokirjoituksena. Asiat kulkivat viel�p� niin harmillisesti, ett� levyll� kuullaan vain osassa kappaleita edesmenneen herran laulua, kun demoja on k�yty l�pi ja pyritty kasaamaan se mit� kasattavissa on ollut.

El�m� kuitenkin jatkuu ja my�s Crimson Crow p��tti jatkaa eteenp�in uuden vokalistin kanssa, eik� mennytt� edes yritetty kopioida yksi yhteen, vaan tuore vokalisti on komean bluesrock-��nen omaava nainen. Taustatarina tekee tietysti levyn arvioimisesta hieman hankalamman, koska alun alkaenkaan ensisijainen tavoite ei ole oletettavasti ollut ehyen albumikokonaisuuden luominen, vaan kyseess� on tavallaan v�litilinp��t�s. Yhden maailman loppu ja toisen alku, jossa historian armoton sarana k��ntyy uuteen suuntaan.

Blues rock tuossa tulikin jo mainittua, mutta Silence Before the Dawn -levy pit�� sis�ll��n my�s runsaasti muuta. Yht��lt� kaikki perustuu enemm�n ja v�hemm�n melodisen ja raskaamman rockin runttaukseen, mutta raitakohtaisesti mukana on progempaa rockia, klassisen heavy rockin 70-lukulaista jyt�� ja ovea ei ly�d� kiinni my�sk��n popin tarttuvien koukkujen tarjotessa mahdollisuuksia.

Kahden t�ysin erilaisen vokalistin ansiosta levy soundaa samaan aikaan rikkaalta ja hivenen hajanaiselta, aivan kuin koossa olisi kahden eri b�ndin splittijulkaisu. Fakta on kuitenkin se, ett� parhaimmillaan ryhm� saa isommat ja raskaammatkin murikat kolisemaan komeasti pitkin m�ki�. Howling for Freedom on otsikkonsa veroinen jyr� ja pari astetta kevyempi Shame oireilee selv�� hittitautia, jos nyt sovitusta olisikin voinut, ja ehk� kannattanut, korjata hieman kaupallisempaan suuntaan.

Idiot l�htee svengaavamman rockmetallin kainalossa seikkailemaan jonnekin, jossa voidaan v�lill� vaikka lorauttaa funkkia polviin ja skan v�riset taivaanrannat koristelevat menoa. En edes l�hde pohtimaan mist�/kenest� biisi kertoo, mutta hauskaa tuntuu ainakin olevan. Toisessa ��rip��ss� Yesterday�s Dream venytt�� melodisen melankoliansa l�hes seitsem�n minuutin mitalle, mutta j�nnite kest�� kuin kest��kin rasituksen.

Silence Before the Dawn on kauniisti sanottuna hajanainen kokonaisuus, jonka loppuun on kaiken kukkuraksi lyk�tty viisi bonusraitaa. Kaiken t�m�n j�lkeen p��ss� soivat hyvin moninaiset ja monitahoiset ��net, mutta kaikkea yhteen sitovana nuorana toimii raskas rock. Mahtislovariksi jalostettu End of the Line sulkee taatusti monella tasolla lukuja, kun taas koko paketin p��tt�v� Dream Within a Dream (Acoustic Version Snippet) uskaltaa jo naurahtaa kaikelle, aivan kuin elo olisi vain yksi iso leikki � mit� se voi hyvinkin olla.