Jonas and I: Where From Here

Humu Records

Onko siitä tosiaan jo pitkästi päälle viisi vuotta, kun folkahtavaa poppia luovan Jonas and I -yhtyeen These Days -pitkäsoitto ilmestyi? Aika on arvaamaton tekijä totta tosiaan. Tietysti viime sydäntalvena julkaistu Shouts of the Coal Mine herätteli jo 20-luvun todellisuuteen, mutta silti huomaan hämmästeleväni yhä tapahtunutta.

Eikä kaikki ole kuten ennen, sillä siinä missä em. Shouts of the Coal Mine liuotti rennon helkkyvään folkpoppiin pari unssia westernin ja countryn viboja, tehdään joillain muillakin raidoilla selviä liikkeitä uusiin suuntiin. Niin ikään sinkuksi valittu I’ll Be Free kävisi julistuslaulusta, kun taas ensimmäisen sinkun bonusraidaksi aikoinaan nimetty Foxes on vihellyskoukkuineen kaikkineen kuin lämpimin haluas. Onneksi Foxes sai kuin saikin paikkansa uudella pitkäsoitolla, sillä näin kepeästi rullaavia ja rauhaa hohkavia numeroita ei ole nykymaailmassa koskaan liikaa.

Itse asiassa sinkkujen mukana tulleet B-puolet on kaikki otettu mukaan pitkäsoitolle, mikä mielestäni on tehnyt kokonaisuudesta vahvan ja riittävän monipuolisen. Näin ’uusia kappaleita’ on vain kaksi, sillä alun Start Again on vajaassa minuutissaan lähinnä intro, mutta etenkin The Game on täydellinen numero paikallaan, jälkimmäisen puoliskon käynnistyessä hitaasti. Toki tuokin siivu eroaa yllättävän paljon sisaruksistaan, mutta värikkyys on mielestäni edelleen rikkautta tässä yhteydessä.

Kepeys yhdistetään yhä tarpeettoman usein mitäänsanomattomuuteen ja vaarattomuuteen, mutta Where From Here on näennäisestä helppoudestaan ja keveydestään huolimatta mielestäni täysipainoinen folkpop-levy, jolla Joonas Ursinin ja Roope Hakkaraisen ympärille syntynyt yhtye uskaltaa soittaa hiljaisemmin silloin kun sille on tarvetta. Eikä bändi toisaalta emmi käyttää taustalla efektiä ja sähköisiä soittimia, kun aika on koittanut isommille lekoille. Olkoon tästä todistus albumin nimibiisi Where From Here, jolla äänekkäin ja rauhallisin Jonas and I elävät sopusoinnussa.

Hieno, tasapainoinen ja monimuotoinen albumikokonaisuus, jolla lähes kaikki on jo asettunut optimaalisesti paikoilleen. Tähän päälle vielä se yksi totaalisen loistava sinkkubiisi, niin kaikki olisi ollut viiden tähden arvoista.