Palmpillows: All Well

Need Money for Records

Hauskasti nimetty Palmpillows on albumin saatesanojen mukaan Iiro Tulkin ikioma lofi-pop projekti. Nähtävästi ainakin Soft Power ja Too Slow -yhtyeissä vaikuttava/vaikuttanut Tulkki on Palmpillowsin nimissä julkaissut vähintään neljä EP-levyä viime vuosikymmenen loppupuolella, kun taas All Well on ymmärtääkseni debyyttipitkäsoitto tämän otsikon alla.

All Well on kymmenen eri tavoin kauniiksikin laskettavan raidan muodostama joukko, joka ei tahdo mielestäni kyllä asettua aivan ongelmitta albumiformaattiin. Mittansa puolesta vain hieman päälle 32 minuutin pituinen kiekko on lievästi hajanainen, kun äärimmäisessä tilanteessa Sheilan unelias dreampopmaalailu törmää kulman takana Hit the Puckin garagepunkgrungen pörinään. Paatissa on hyvä olla laidat, mutta ovatko nämä jo liian kaukana toisistaan?

Kenties sinkkupotentiaalisin avausraita Pictures yrittää luonnostella kuvaa miellyttävästä kitarapoprockista selkeiden ysäritaivaiden alla, kun taas Sci-fi Man huuruilee ja trippailee jossain 60-luvun psykedelihörhöilyissä. Tietysti kaikkea sitoo yhteen tavallaan rakkaus 90-luvun rockia kohtaan, mutta silti bileet tuntuvat levittäytyvän tarpeettoman moniin kerroksiin. Vai oliko se koko jutun juoni?

Albumin sulkeva biisikolmikko Wall 1, Wall 2 ja Wall 3 olisikin tavallaan kannattanut sijoittaa keskemmälle albumia, kenties jopa A- tai B-puolen avaajaksi, sillä trion rankasta runtasta melodiseen usvailuun ulottuva spektri edustaa lähes kaikkea kuultavaa. Toki Palmpillows on jo lähtökohtaisesti rosoa rakastava ilmiö, jonka käsissä Walking Throughin kaltainen tunnelmapalakin muuttuu hiljaisesta aamukävelystä särövalleiksi, joten ehkä sopivaa kompromissia ei ole edes olemassa.

Olen silti iloinen ja tyytyväinen, että tutustuin bändiin tässä vaiheessa, kun siitä on hiljalleen muotoutumassa ihka oikea ja omalla soundilla varustettu yhtye. Loistavia kappaleita, hienoja soundeja ja rikkaita kenttiä.