Blacknurse: Night Lands

Omakustanne / Suomu Records

Jos minulta asiasta kysytään, niin tummasävyistä ja tunnelmallista rockia ei ole koskaan liikaa. Niinpä olin aidosti ilahtunut, kun tamperelaisen Blacknursen pitkäsoitto kopsahti Desibeli.netin postilaatikkoon. Paketin avattuani muistin näet välittömästi reilun neljän vuoden takaisen Homeless-pitkäsoiton, joka löytyy muuten edelleen levyhyllystä. Samaiseen hyllyyn päätyy myös tämä uusi kiekko (kiitos tässä välissä fyysisestä kopiosta, arvostan sitä suuresti), sillä ryhmän melankolinen alternativerock on vain jalostunut kuluneiden vuosien aikana.

Tällä hetkellä rumpalittomana toimiva Blacknurse loi vielä esikoisellaan siltoja goottirockin keskieurooppalaisiin tekijöihin, mutta toisella albumilla suunta vaikuttaa rahdun muuttuneen. Paristakin raidasta nousee mutkan kautta mieleen vähäeleisempi Anathema, mutta vaikutteet ovat nyt sulaneet joksikin, jota Blacknurse voi kunnialla kutsua omakseen.

Jotain levyn vetovoimakentästä kertonee se, että vain yksi kymmenestä raidasta alittaa viiden minuutin rajapyykin, mutta silti kiekolla ei ole mielestäni ainuttakaan turhaa kohtaa tai laiskaa minuuttia. Ennemminkin olisin antanut liekin palaa pariin otteeseen entistäkin kauemmin ja kirkkaammin, kun tuli nyt kerran on saatu iskettyä pimeyden keskelle.

Night Lands on monimuotoinen levy, jolla alkuun näennäisen kapeasta materiaalista syntyy ilahduttavan runsas ja yksityiskohdiltaan rikas albumikokonaisuus. Snake Is My Only Lover pelaa onnistuneesti metallikorttinsa ja Other One keventää tunnelmaa heleämmällä soundipakilla, joten laidoillakin tapahtuu. Positiiviseksi yllätykseksi voi kutsua myös ainoaa suomenkielistä raitaa, kiekon sulkevaa Miten juosta karkuun -tunnelmointia, jonka viimeinen minuutti on jo melkoista kuolometallijuhlaa.

Blacknurse parantaa osapuilleen jokaisella osa-alueella, ja vaikka pankkiholveja räjäyttävää hittibiisiä ei nipusta löydykään, niin työn korkea laatu vakuuttaa halki matkan.