Sagastrophe: Strange Dreams

Omakustanne

Sagastrophe on Liminka-Oulu -akselilta kotoisin oleva yhtye, joka on juuri julkaissut debyyttialbuminsa. Kaikki esikoisen kappaleet ovat vokalisti/kosketinsoittaja Saga Sutelan kynästä, mutta levyn tuotanto on pistetty koko trion nimiin. Sutelan lisäksi mukana soittavat kielisoittimista vastaava Juuso Sippola sekä rumpali Teemu Kangas, joista Sippola on myös masteroinut levyn.

Langat on siis pidetty tiukasti omissa käsissä, mikä myös kuuluu halki levyn. Positiivisena voimana se yhdistää näitä yhdeksää raitaa, muodostaen hiljaisuutta suosivista ja rahdun folkahtavistakin poprock-kappaleista soljuvan kokonaisuuden. Albumin virtaus on pääosin rauhallinen, mutta seassa on juuri riittävästi pieniä kuohuja aiheuttavia osuuksia, jotta tasaisuus ei muutu latistavaksi tasapaksuudeksi.

Negatiiviseksi on puolestaan laskettava se, että tiukaksi nivottu kipalejoukko ei näytä sallivan räväkämpiä irtiottoja. En kutsuisi biisejä täysin samoista aineksista tehdyiksi, mutta ei niiden keskellä mitään uskomattoman rikasta kattausta pääse kokemaan, kun mukavuusalueilta ei poistuta. Lisäksi Sutela laulaa tarpeettoman pidättyvästi ja ’nätisti’. Toki muoto toimii isossa osassa kappaleita, mutta toisinaan mikrofoni tuntuu suorastaan pelottavan pääasiallista vokalistia. Eikä väkevämpi tulkinta tarkoita välttämättä isompaa äänenpainetta, kuten vaikkapa Kate Bush on esimerkillään osoittanut jo vuosikymmenten ajan.

Väriä kokonaisuuteen saadaan, kun Sippola ja Kangas pääsevät kumpainenkin ääneen yhdellä raidalla. Stargazer Station ja etenkin Strange Dreams lukeutuvatkin kiekon vahvimpiin hetkiin, joiden lisäksi haluan ehdottomasti nostaa esille myös reippaammin askeltavan Dreamer Kidsin.

Strange Dreams on nuoren yhtyeen tuotos, josta kuuluu ja tuntuu ehkä tarpeetonkin rajojen kunnioitus. Nyt pöytä on kuitenkin saatu puhtaaksi, joten tästä kelpaa jatkaa eteenpäin – etenkin kun potentiaalia tuntuu löytyvän vähintäänkin riittävästi.