Toivo Susi: Huomenna poutaa

Omakustanne

Toivo Susi on suomalainen mies, joka ei pelkää puhua tunteistaan ja sisäisistä avaruuksistaan. Toisinaan musiikkia esitettäessä äänessä on ollut lähinnä mies ja kitara, toisinaan taas täysi sähköinen yhtye, mutta muotojen takana merkityksellisimpiä ovat aina olleet tekstit. Tai niin ainakin itse olen kokenut matkan tähän asti.

Parin vuoden takainen Nilviäinen pistettiin Toivo Susi #74100 -yhtyeen nimiin, mutta nyt on taas yksinkertaistettu kaavapapereita. Huomenna poutaa -levyllä lämpimän äänen omaava trubaduuri palaakin periaatteessa Suden aika -albumin aikoihin, ottaen kuitenkin riittävästi etäisyyttä kaikkeen mitä hän on jo aiemmin tehnyt.

Entä kuulostaako Toivo Susi sitten vuonna 2021 edelleen vanhalta kunnon Toivo Sudelta? Kyllä, sekä tämän lisäksi myös uudemmalta ja varmemmalta Toivo Sudelta. Tietysti tarinoiden kertoja, tuo suomalainen mies, on yhä arjen mankelissa, mutta ainakin hän tuntuu tätä nykyä ymmärtävän oman pisteensä – ja sehän on jo jotain tässä kummassa maailmassa.

Sinkuiksi valitut Vapaita lintuja ja Onko huomista tyhjentävät välittömästi pajatson albumin starttiparina, melankolian ja aiempaa pehmeämmän soundimaailman toimiessa lämpimän viltin lailla. Ei se maailma mihinkään ole parantunut, ainoastaan sietokyky on lisääntynyt vuosien saatossa. Niin ikään sinkuksi nostettu Downgreidaan mun sydäntä, joka nimellään saattaa saada suomenkielenopettajat takajaloilleen, pistää hiljaiseksi murskaavan upean balladin muodossaan. Sinisiipi nousee valkealle taivaalle hohtavin siivin ja herkän hiljaisuuden rajalle uskaltautuu myös J. Karjalainen -laina Villejä lupiineja, joka saa kaiken tarpeellisen irti tuosta vanhasta viisusta.

Mikään ei siis ole radikaalisti muuttunut, mutta Huomenna poutaa -levyllä Susi kuulostaa valmiimmalta ja tyytyväisemmältä. Lyriikat avaavat parisuhteiden karikoita ja kipupisteitä, mutta tuskassa ja kivussa ei piehtaroida, eikä sitä viskota kuulijan silmille tarpeettomasti. Ennemminkin Susi havainnoi asioita, tekee pieniä huomioita ja toisinaan kiteyttää kaiken oleellisen vaikeastakin aiheesta pariin lauseeseen.