Fernet Underground: Kaikki säröllä

Kynsinauhat

Napakkaa garagerockia huipputerävillä pop-koukuilla veivaava Fernet Underground on niitä yhtyeitä, joiden olisi suonut saavan paremman mahdollisuuden elämänsä alkutaipaleelle. Koronan pistäessä musiikkimaailman rattaisiin kapuloita yhtye julkaisi nipun sinkkuja, sekä niitä summanneen ja liveosuudenkin sisältäneen FUG ON! Singlet 20 & Sunnuntailive -paketin. Mahtavaa musiikkia, harmi ettei sitä ole tarvinnut juuri keikoilla ja festareilla kuulla, koska näin energinen rock toimii parhaiten aina ensikosketuksen kautta.

Kaikki säröllä -debyyttialbumi on kokoelma tietysti kaikkea jo tähän mennessä kuullutta, kuten esikoispitkäsoiton kuuluukin tehdä, mutta se antaa myös uusia raitoja ihailtavaksi. Eivätkä kaikki vedot ainoastaan toista hyväksi havaittua ’täysillä kurveihin ja riffeillä ulos’ -kaavaa, vaan elämää on myös neljän minuutin tuolla puolen. Tai näin käy ainakin kahdesti Kaikki säröllä -albumilla.

Jalkaa kaasulta nostaa jo muhevilla taustalauluilla vahvistettu Haamu, jolla fernetit soundaavat mukavasti The Beatlesille, mutta ymmärtävät pysytellä irti klisheistä. Rohkein ja uskaliain numero on jätetty kuitenkin viimeiseksi, mutta Paine onkin osapuilleen täydellinen kiekon sulkija. Kaiken kaahauksen, melodioilla ratsastelun ja kurvailun jälkeen yhtye tipauttaa vauhtia, ottaa mukaan aimo annoksen blues rockin tummuutta, mutta nämä pilvet on varustettu kautta linjan kultareunuksilla.

Sinkuista on tietysti pakko mainita albumin loppupuolelle sysätty Painajainen sekä Anna aikaa. Kumpikin siivu on puhdasta kultaa, mutta myös merkittäviä osasia albumikokonaisuudesta, jossa kuulijaa vuoroin retuutetaan ja halaillaan, kuten elinvoimaisessa rock’n’rollissa kuuluukin tehdä.